Elohiiri ja hermosäryt

Olen vasta 32-vuotias perusterve sekä liikunnallinen mies, ja muutenkin elämäntapani ovat mielestäni hyvinkin terveelliset. Samoin elämäntilanteeni on hyvä, ja kaikki asiat ovat tasapainossa.

Päällimmäinen asia on se, että viime vuosina minulla on lisääntynyt ”elohiiren” esiintymistä eri paikoissa (muun muassa ylempänä käsivarressa, jommankumman silmän alueella, selässä, reidessä, ja jokin sormi nykii silloin tällöin kontrolloimattomasti). Joitakin vuosia sitten tätä tapahtui harvoin, mutta nykyään sitä tapahtuu viikoittain tai joskus jopa päivittäin.

Myöskin minulla on ollut erityisesti viimeisen vuoden aikana joinakin aamuina sellainen ongelma, että kyynärtaipeissa ja polvitaipeissa on esiintynyt hermosärkyä (joka sitten muutaman tunnin kuluessa heräämisestä häviää) ja olo on ollut herätessä heikko sekä kankea. Lisäksi satunnaista huimausta esiintyy silloin tällöin joitakin minuutteja paikasta ja ajasta riippumatta.

Voiko näitä oireita mitenkään yhdistää Parkinsonin tautiin?

Oireesi eivät ole mitenkään tyypilliset alkavalle Parkinsonin taudille. Oikeastaan ainoastaan aamuinen kankeus on jotenkin yhdistettävissä Parkinsonin tautiin.

Kuvaamasi lihasnykäykset (”elohiiret”) kuulostavat faskikulaatioilta, jotka usein ovat hyvänlaatuisia vaikkakin kiusallisia. Myös tiettyihin sairauksiin liittyy lisääntynyttä taipumusta faskikulaatioihin. Koska oireesi (faskikulaatiot, hermosäryt, heikko olo, kankeus ja huimaus) ovat lisääntyneet viime aikoina, olisi asia hyvä tarkistuttaa lääkärin vastaanotolla. Kyseessä on oireisto, joka on siinä mielessä epäspesifi, että sitä ei voi oireiden perusteella paikallistaa tiettyyn elimeen. Siksi asian tutkiminenkin pitäisi aloittaa laajalla skaalalla perusasioista kuten lääkärin haastattelusta, perustutkimuksesta sekä ehkä myös perusaineenvaihdunnan tutkimisesta laboratoriokokein.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Ristiselän ja raajan jäykkyys ja kipu

Hei! Olen sairastanut kuusi vuotta Parkinsonin tautia (jäykkämuotoista), ja nyt on lääkityksenä levodopan ja benseratsidin yhdistelmälääke 6 x 1,5 ja ropiniroli 4 mg + ropiniroli 2 mg aamuisin yksi tabl. Tiedustelen, onko levodopa-benseratsidi-annostuksen alentamista harkittava, kun vaivoina on ristiselän ja oikean raajan lisääntynyt lihasjänteys ja kipu? Itse arvelen, että levodopan ja benseratsidin yhdistelmä 6 x 1 saattaisi riittää. Kuinka ”alas” voidaan tämän lääkkeen annostuksessa mennä? Minulla on soittoaika omalle lääkärille joulukuun alussa.

Ristiselän ja raajan lisääntynyt jäykkyys ja kipu eivät ole tavallisesti merkkejä liiallisesta levodopa-lääkityksestä. Esimerkiksi pakkoliikkeet, harhat ja voimakas lisääntynyt väsymys ovat tyypillisempiä levodopan liian suuren annoksen sivuvaikutuksia. Ylimääräistä lääkettä ei kuitenkaan kannata syödä, jos oireet pysyvät riittävästi poissa pienemmälläkin lääkityksellä. Sopiva lääkemäärä on yksilöllinen.

Suosittelen, että keskustelet hoitavan lääkärisi kanssa, onko edellytyksiä lääkityksen vähentämiseen. Sopiva lääkemäärä on se, joka juuri ja juuri pitää oireesi riittävästi hallinnassa. Oireesi kertovat sen, kuinka alas annostuksessa voidaan mennä. Jos annosta hitaasti lähdetään vähentämään, jossakin vaiheessa oireesi lisääntyvät, ja sitten tiedetään palata yksi ”pykälä” lääkityksessä takaisinpäin.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Varhaiset Parkinson-oireet

Hei, olen 48-vuotias. Minkä ikäisenä Parkinsonin tauti yleensä alkaa? Itselläni on paljon vastaavia oireita, käsien vapina, päättämättömyys, hikoilu, muistihäiriöt ym. Mitä tehdä?

Parkinsonin taudin riski lisääntyy selvästi iän myötä. Yleisin ikäryhmä diagnoosia tehtäessä on 60–65-vuotiaat, eli diagnoosi tavallisesti tehdään eläkeiän kynnyksellä, vaikka diagnooseja tehdään myös nuorille, alle 30-vuotiaille henkilöille. Oireiden alkamisikä on kuitenkin hankalampi aihe, koska on esitetty, että Parkinsonin tautiin sairastuvalla on saattanut esiintyä tähän viittaavia oireita useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen diagnoosia. Tällaisiksi ennakoiviksi oireiksi on ajateltu mm. hajuaistin heikkoutta, ummetusta ja ns. REM-unihäiriötä. Ongelmana on, että näitä oireita esiintyy runsaasti myös ilman Parkinsonin tautia, joten pelkästään niiden perusteella ei voi yksilöllistä Parkinsonin taudin riskiä arvioida.

Oireidesi vuoksi suosittelen hakeutumaan aluksi yleislääkärin vastaanotolle perusselvityksiä varten. Siellä voidaan alustavasti arvioida vapinan tyyppiä, Parkinsonin tauti on vain yksi vapinan aiheuttaja muiden joukossa. Muistihäiriöt ja päättämättömyys eivät ole tyypillisiä Parkinsonin taudin alkuvaiheen oireita. Hikoilua ja käsien vapinaa voi esiintyä mm. kilpirauhasen liikatoiminnassa.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Jalkojen ja kävelyn oireet

Hei. Olen 32-vuotias mies, ja minulla alkoi reilu kolme vuotta sitten ensiksi jalat oireilla sillä tavalla, että se alkoi aina vasemmasta niin, että kävely hidastui. Sitten oireet siirtyivät myös oikeaan jalkaan siten, että se kävely oli aina sellaista töpöttelyä, ja piti aina pitää taukoa ja jatkaa taas. Lääkäri sanoi tuolloin, että se on katkokävelyä, ja kehotti lopettamaan tupakoinnin. Olen myös huomannut, että esim. syödessä niska ja hartiat ovat aina jännittyneet, muttei sillä tavalla, ettei niitä voisi laskea alas ja yrittää olla rennosti. Sekä viimeaikoina aamuisin on aika kankea olo. Ei aina.

Nyt olen ollut kaksi ja puoli kuukautta polttamatta, mutta ei se ole tuohon kävelyyn kyllä juuri auttanut. Sekin vielä, että ennen minulla oli hyvä tasapaino, mutta nyt se on aika heikko, kun enää ei meinaa aina pystyssä pysyä, kun esim. vaihtaa vaatteita.

Olen alkoholisti. Nyt ollut vuoden raittiina, ja kärsin psyykkisistä ongelmista paljon. Lääkitykseni on: ketiapiini 800 mg yöksi, pitkävaikutteinen venlaflaksiini 300 mg, risperidoni 3 mg, pitkävaikutteinen natriumvalproaatti 300+300 epilepsiaan, metoprololi 47,5 mg 1.5 päivässä verenpaineeseen, disulfiraami sekä klonatsepaami 2 mg iltaa rauhoittamaan.

Jep. Niin, ja yhdessä vaiheessa olin melkein oireeton. Pystyin kävelemään lähes normaalisti. Ja sekin vielä, että jalkapohjani ovat koko ajan puutuneet, muttei täysin tunnottomat. Liikuntaa olen yrittänyt harrastaa. Uin, ja käyn kuntosalilla psyykkisen voinnin mukaan. Kiitos. Moi.

En ensisijaisesti epäilisi Parkinsonin tautia kävelyhäiriösi taustalla. Mikäli katkokävelystä on kysymys, se voi johtua verenkierrollisista syistä (siksi lääkärisi kehotti tupakoinnin lopettamiseen) tai selkäydinkanavan ahtaumasta lannerangassa.

Koska taustalla kuitenkin on alkoholin käyttöä ja jaloissa tuntuu jatkuvaa puutumista, pidän todennäköisimpänä aiheuttajana ns. polyneuropatiaa eli ääreishermoston toimintahäiriötä, jolle alkoholinkäyttö altistaa. Tämä asia on selvitettävissä lihas-sähkötutkimuksella (ENMG), ja samalla tutkimuksella voidaan saada viitteitä lannerangan selkäydinkanavan ahtaumasta, mikäli siitä on kysymys. Tarvitaan myös joitakin polyneuropatiaan liittyviä laboratoriotutkimuksia, koska esim. diabetes voi aiheuttaa samantyyppistä ääreishermoston vikaa.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinson ja pitkittynyt yskä

Syksyllä todettu Parkinsonin tauti, lääkkeenä 4 mg pitkävaikutteista ropinirolia kerran päivässä. Vasemman käden vapinaa. Vapina ei ole loppunut, mutta olen töissä, eikä se ainakaan vielä ole haitannut työtä, joka on käsityöala. Mutta vaivanani on pitkittynyt yskä, johon olen apteekista ostanut yskänlääkkeen. Ei auttanut sen kummemmin. Nyt kuitenkin yskä alkanut hellittämään, mutta huomasin oikealla puolella kaulassa leuan alla turvotusta mutta ei kipua. Olen huolissani mikä voisi olla, ja tutkimukseni Parkinsonin taudin osalta ovat vielä kesken. Viikon päästä on pään kuvaus, ja sen jälkeen lääkäri soittaa. Siis pitääkö mennä nyt aikaisemmin tutkimuksiin?

Yskä ei sovi Parkinsonin tautiin eikä ropiniroli-lääkkeen sivuvaikutukseksi. Vaikuttaa siis siltä, että kyseessä on erillinen asia, joka voi olla oire esimerkiksi ylähengitystieinfektiosta. Leuan alla oleva turvotus saattaa liittyä leuanalussylkirauhasten turvotukseen, mikä myös voi liittyä infektioon. Suosittelen, että yskän vuoksi hakeutuisit esimerkiksi oman terveyskeskuslääkärisi vastaanotolle. Keuhkokuva ja/tai perusverikokeet saattavat olla tarpeen. Neurologiset tutkimukset (ensimmäisenä aivojen magneettikuvaus) etenevät siinä rinnalla.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Tärisyttävä olo

Hei, Kysyisin seuraavaa: Minulla on varsinkin aamuisin ja joskus tunne koko päivän, sellainen tärisyttävä olo, kädet tärisevät ja pääkin myös. Nukun kohtalaisesti, ja minulla on diabetes, korkea kolesteroli, sydämen rytmihäiriö sekä tules-sairauksia. Kysynkin Teiltä: Voisiko kysymyksessä olla alkavaa Parkinsonin tautia? Otanko yhteyttä neurologiin, eli pyydänkö lähetteen lääkäriltäni? Kiitos ennakkoon vastauksestanne.

Parkinsonin taudin kannalta olennaista on, esiintyykö vapinaa levossa vai pelkästään lihasaktiviteetin aikana. Toinen olennainen asia on vapinan mahdollinen vaikutus elämänlaatuun (hyvin lievää/selvästi haittaavaa). Jos lepovapinaa on ja/tai vapina vaikuttaa elämänlaatua huonontavasti, sen tutkiminen on paikallaan. Aluksi oma lääkärisi voisi arvioida vapinan luonnetta ja hän laatii tarvittaessa lähetteen neurologin vastaanotolle.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Voimakas hengästyminen

75-vuotias isäni on sairastanut Parkinson-tautia 15 vuotta. Hänelle on lääkityksenä levodopan, karbidopan ja entakaponin yhdistelmälääke 100 mg/25 mg/200 mg klo 4:30, 7:00, 9:30, 12:00, 14:30, 17:00, 17:30.

Hänellä on ollut kyseinen lääkitys 2 vuotta. Pari vuotta hänellä on ollut voimakasta hengästymistä ja joskus hengästyminen menee niin voimakkaaksi, että hän meinaa tukehtua (silmät menevät pyöreäksi, iho harmaaksi, huulet siniseksi), hengitys on kiivas (aivan kuin urheilijat ylitettyään maaliviivan) ja hänellä on tunne että hän tukehtuu. Ambulanssimiehet mittasivat saturaation alimmillaan 68.

Hengästyminen alkaa ”tyhjästä” äkillisesti, hartiat nousevat ylös ja hänellä on kiire pitkälleen, pitkällään hän menee kippuraan. Mielestämme hänellä on ymmärrys kohtauksen aikana (pyydämme häntä aukaisemaan suunsa, koska suu on usein puristuneena kiinni), mutta jälkikäteen hän kieltää/ei muista kohtausta.

Päivystyspoliklinikalla päivystävä yleislääkäri kuittasi sen johtuvan Parkinsonin taudista, jolle ei voida tehdä mitään. Epäilin hoitavalle neurologille, onko hengästyminen lääkityksen haittavaikutus. Joten lääkitys tulisi vaihtaa pois. Neurologi ei vaihtanut lääkettä.

Hengästyminen on yleistä; aina kun lähtee istumaan tai tulee yllättäen istuessa. Ei uskalla lähteä enää ulos, sillä hengästyminen on niin yleistä ja voimakasta.

Isäni on ahdistunut, ja kehonjäsenet ovat kokoajan jännitystilassa (kädet ovat jäykät; puristaa istuessaan käsinojasta, hartia koholla, asento kumara).

Kuuluuko hengästyminen loppuvaiheisiin ja niille ei voida tehdä mitään? Isälläni on ymmärrys, mutta keho on kovilla.

Hengenahdistus on levodopa-karbidopa-entakaponin yleiseksi luokiteltu sivuvaikutus. Oirekuvauksen perusteella on kuitenkin vaikea arvioida voisiko tästä olla kysymys. Yhteyden todennäköisyyttä kuitenkin lisää ajallinen yhteys hengästymisoireen (alku 2 vuotta sitten) ja lääkityksen välillä (ollut käytössä 2 vuoden ajan).

Ottaen huomioon, että isälläsi on käytössä 700 mg levodopaa vuorokaudessa ja annostelukertoja on seitsemän, levodopa on todennäköisesti hänelle välttämätön lääke Parkinsonin taudin lihasoireisiin ja liikuntakyvyn ylläpitämiseksi. Suosittelen kuitenkin vielä keskustelemaan hoitavan neurologin kanssa lääkkeen kokeellisesta vähentämisestä. Mikäli sitten todetaan, että hengenahdistusoire vähenee lääkettä vähentämällä, voidaan lääkitys vaihtaa johonkin muuhun levodopa-valmisteeseen.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Ikäihmisen harha-aistimukset

Miehen isä asuu samassa talossa. Hänellä on erillinen kaksio, mutta sisäkautta pääsee meidän puolellekin. Muutamia kertoja hän on alkanut kertoa, että hänen luonaan on käynyt naisia. Jouluaattona hän oli soittanut vävylle, että häntä uhkailee joku ääni, ja hän oli yksin koko talossa. Myös ullakolla joku kolistelee, vaikka se on tyhjä tila, ulkokautta on tikkaat, ei siinne kukaan pääse. Vävylle oli sanonut, että kovat on äänet jos tulevat omasta päästä. Mitä tulisi tehdä, onko lääkitys kohdallaan, tai pelkotila yksin ollessa? Ikää on 81 vuotta.

Mikäli miehesi isä sairastaa Parkinsonin tautia, voidaan lääkitystä säätämällä vähentää harhoja. Kyseeseen tulee esimerkiksi dopamiiniagonistin ja MAO-B:n estäjän vähentäminen tai purkaminen sekä harhoja vähentävän lääkkeen aloittaminen. Harhaisuus on tärkeä mainita viimeistään seuraavalla kontrollikäynnillä neurologin vastaanotolla, jotta tarvittavat lääkemuutokset tiedettäisiin tehdä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinsonin oireet

Olen 29-vuotias nainen. Syyriasta kotoisin. Asuin kauan Suomessa. Oma äitini kuoli ns. MS-tautiin jo 3 vuotta sitten. Haluaisin tietää, miten lähdetään tutkimaan, jos epäilee oireiden perusteella olevan Parkinsonin tauti?

Parkinsonin taudin alkututkimuksia olen käsitellyt tällä palstalla hieman aiemmin. Kts. yst. esimerkiksi kysymysarkiston kohta ”Parkinsonin tutkimukset”. Mikäli jokin asia jää epäselväksi, vastaan mielelläni.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Uniongelmat ja yliaktiivisuus

Hei! Äitini (65v.) sai Parkinson-diagnoosin viisi vuotta sitten. Oireet ovat lisääntyneet vähitellen, lähinnä hitaus ja vasemman puolen vapina. Mukaan on tullut muistihäiriöitä ja aikakäsitteet ovat jotenkin sekaisin. Olen huolestunut nyt lähinnä siitä, että äitini ei nuku juuri lainkaan. Hän tekee käsitöitä kaikki yöt, nousee öisin lumitöihin ja muutenkin touhuaa koko ajan. Käsitöistä on tullut mielestäni suorastaan pakkomielle. Äitini ei edes puhu enää muusta kuin käsitöistään.

Päivällä hänellä on aika-ajoin nukahtamiskohtauksia, eli puhe saattaa puuroutua ja äitini nukahtaa istuvilleen. Hän on hyvin poissaoleva hetken eikä pysty estämään nukahtamista. Kohtaus ei kestä kauan. Olemme hänelle yrittäneet puhua tästä unettomuudesta, mutta hän ei itse myönnä olevan mitään ongelmaa, ja hänen suhtautumisensa on suorastaan aggressiivista. Kysyisinkin nyt, onko tässä jotain muutakin kuin Parkinson, ja mitä tälle asialle pitäisi tehdä? Kiitos, jos pystyt vastaamaan.

Kyseessä saattaa olla ns. punding, joka liittyy joskus Parkinsonin tautiin ja levodopalääkitykseen. Tälle termille ei ole olemassa hyvää suomenkielistä vastinetta, mutta sillä tarkoitetaan toistuvaa, stereotyyppistä juuttumista johonkin toimintaan, joka saattaa olla merkityksetöntä. Potilas saattaa esimerkiksi kaiket päivät järjestellä kenkiä eteisessä tai putsata pihaa lumesta uudelleen ja uudelleen vaikka juuri sai pihan kolattua. Myös äidilläsi esiintyvä jatkuva puuhastelu voi olla merkki tästä ja olla itse asiassa ainakin osittain lääkityksiin liittyvää. Eräs suomalainen neurologi on kutsunut tätä ”kohkaamiseksi”, mikä mielestäni kuvaa tilannetta hyvin.

Seuraavalla käynnillä neurologin vastaanotolla voisi ottaa asian esille. Äitisi ei välttämättä näe asiassa ongelmaa ja tulisikin pyrkiä tätä asiaa selvittämään yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Luulisi kuitenkin, että hän ymmärtää unettomuuden olevan poikkeuksellista ja hankaloittavan elämää. Ehkäpä tätä kautta sitten pääsisi ongelmia laajemminkin käsittelemään.

Ongelmat voivat osittain johtua siitä, että Parkinsonin tautiin käytettävä dopamiinijärjestelmää aktivoiva lääkitys aktivoi liian voimakkaasti. Levodopaa maltillisesti vähentämällä erityisesti ilta-annoksen osalta voidaan jo saada helpotusta unettomuuteen ja rauhoittaa öitä muutenkin. Mahdollista on myös aloittaa iltaan esimerkiksi ketiapiini pienellä annoksella unta turvaamaan.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta tähän liittyen:
O’Sullivan ym. Punding in Parkinson’s disease. 2007;7:397-9

« Takaisin 

Epilepsiapotilaan Parkinson

Hei! Olen 31-vuotias mies. Olen sairastanut epilepsiaa 28 vuotta. Kohtauksia on, mutta harvakseltaan. Nyt ajan myötä on tullut hienoista vapinaa lähinnä sormiin ja uutena oireena tönivää selän liikettä, kun istun normaalisti. Oletteko sitä mieltä, että kyse on Parkinsonin taudista? Jos olette, voitteko vaikuttaa siihen, että otatte lääkäriini myös yhteyttä, kun hän ei ole minua tutkimuksiin laittanut?

Parkinsonin tautiin liittyvä vapina esiintyy tavallisesti alkuun vain toisessa kädessä, ja se on tyypillisesti melko harvataajuista ja laaja-amplitudista. Parkinsonin tauti on myös hyvin harvinainen sinun ikäisilläsi. Sen sijaan tiettyihin epilepsialääkkeisiin (kuten valproaattiin) liittyy sivuvaikutuksena vapinan mahdollisuus. Tönivään selän liikkeeseen on vaikea ottaa kantaa sitä näkemättä, mutta mahdollisuuksien rajoissa on myös sen liittyminen epilepsiaan.

Suosittelisin vielä keskustelemaan lääkärisi kanssa vapinan mahdollisesta liittymisestä käyttämääsi lääkitykseen. Hoitoyksikössä voi tavallisesti esittää toiveen lääkärin vaihtamisesta, mikäli yhteistyö ei tunnu toimivan.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Alaraajan liikkumattomuus ja töpöttävä kävely

Olen saanut diagnoosin G20 ja syönyt pitkävaikutteista ropinirolia noin kolme kuukautta. Oikean jalan jäykkyys todella hankala, liikkuminen töpöttävää. Ei yläraajan oireita. Käsky oikean jalan liikuttamiseen on todellinen ongelma. Kotona omatoimista harjoittamista aktiivisesti: kuntopyörä, juoksumatto, pallo jne. voinnin mukaan 2 h vuorokaudessa. Selkäni on leikattu 90-luvulla. Tilanne vain pahenee. Onko Parkinsonin tautia?

Diagnoosikoodisi G20 tarkoittaa tautiluokituksessa Parkinsonin tautia. Kuulostaa kuitenkin siltä, että lääkityksesi ei ole riittävä nykyisten oireiden helpottamiseksi. Suosittelen ottamaan yhteyttä hoitavaan neurologiisi ropiniroli-annoksen nostamisen tai muun lisälääkityksen aloittamisen suhteen. Monesti lääkitys aloitetaan suhteellisen lievänä ja riittävän avun saaminen saattaa edellyttää merkittävää lääkeannoksen lisäämistä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Jalkojen vapina ja unettomuus

Miksi minulla jalat vapisee ja uni ei tule? Onko syytä huoleen? Minulla on sairauksina vaikea kehitysvamma, verenpainetauti, masennus, aivoverenvuoto, oikean puolen halvaus ja epilepsia.

Alaraajojen vapinan syyt ovat monet, ja unen saantia saattaa vaikeuttaa esimerkiksi levottomien jalkojen oireyhtymä, joka vaivaa erityisesti iltaisin ja öisin. Vapinaa voivat olla aiheuttamassa myös aiemmat sairautesi sekä niihin mahdollisesti käytettävät lääkkeet. Esimerkiksi mielialaongelmat ovat merkittävä unettomuuden aiheuttaja, ja tiettyihin epilepsialääkkeisiin liittyy vapina mahdollisena sivuvaikutuksena. Monitekijäisen tilanteen vuoksi ensimmäisenä suosittelisin tilannearviota omalääkärisi vastaanotolla.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Johtuvatko vatsakivut Parkinsonin taudista?

Äitini on 69-vuotias ja hänellä on todettu ja diagnosoitu syksyllä 2010 Parkinson. Hänellä on ollut vatsakipuja ennen ja jälkeen diagnosoinnin. Kukaan ei ole sanonut, kuuluko nämä vatsakivut tähän. Tutkittu on ja mitään helpottavaa kipulääkettä ei ole löydetty. Liittyvätkö vatsakivut Parkinsonin tautiin?

Vatsakivut eivät tavallisesti liity Parkinsonin tautiin. Lihaksiston ja raajojen kivut ovat suhteellisen yleisiä Parkinsonin taudissa, mutta vatsakivut ovat ongelmana harvemmin. Joskus lääkevaikutuksen loppumiseen (”off” –vaiheeseen) liittyy myös epätyypillisempiä oireita kuten vatsakipuja, mutta tästä tuskin on kysymys koska kipuja äidilläsi esiintyi jo ennen diagnoosia ja lääkehoitoa.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Onko veljeni oireet Parkinsonin vai Alzheimerin tautiin kuuluvia?

71-vuotias veljeni sairastaa Alzheimerin tautia. Nyt ilmaantunut käsien vapinaa ja kävelykin on lyhyttä töpöttelyä.Puhettakin on enää hyvin vähän.Onko kyseessä myös Parkinsonin tauti vai liittyvätkö oireet Alzheimeriin?

Alzheimerin tautiin liittyy yleisesti Parkinsonin taudin kaltaisia oireita kuten kasvojen ilmeettömyyttä, liikkeiden hitautta, tasapainovaikeuksia ja kävelyhäiriötä. Joten pitäisin todennäköisimpänä vaihtoehtona, että oireet liittyvät Alzheimerin tautiin.

Joskus on kuitenkin myös niin, että samalla henkilöllä on sekä Alzheimerin taudin löydöksiä että löydöksiä, jotka liittyvät Parkinsonin tautiin. Näiden kahden vaihtoehdon erottaminen toisistaan ei aina ole yksinkertaista. Lisäksi tunnetaan Lewyn kappale –tauti mikä usein alkaa harhoilla ja muistihäiriöillä ja myöhemmin kehittyy Parkinsonin taudin kaltaisia oireita.

Suosittelenkin, että seuraavalla kontrollikäynnillä veljeäsi hoitavan lääkärin vastaanotolla otettaisiin esille muutokset kävelyssä ja lisääntynyt vapina. Hän voi tarvittaessa konsultoida neurologia, mikäli em. vaihtoehtojen erottaminen vaikuttaa hankalalta.

Kirjallisuutta tähän liittyen:
Tsolaki ym. Extrapyramidal symptoms and signs in Alzheimer’s disease: prevalence and correlation with the first symptom. Am J Alzheimers Dis Other Demen 2001; 16:268-278.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinsonin taudin vaikutus muistiin?

Kuinka paljon Parkinson tauti vaikuttaa muistiin, ja millä tavoin?
Kiitos vastauksesta.

Osalla Parkinsonin tautia sairastavista potilaista tauti vaikuttaa myös muistiin ja havaintotoimintoihin. Arviot muistiongelmien yleisyydestä vaihtelevat suuresti riippuen siitä mikä on otettu muistiongelmien kriteeriksi. On arvioitu, että lievää muistin heikkoutta saattaa esiintyä 20- 57 %:lla tautia sairastavilla noin 5 vuotta diagnoosin jälkeen verrattuna terveisiin samanikäisiin henkilöihin.

Näyttää siltä, että Parkinsonin taudissa esiintyvä ajattelun ja havaintotoimintojen mahdollinen heikkous ei oikeastaan niinkään vaikuta lähimuistiin tai pitkäkestoiseen muistiin, vaan ns.otsalohkotoimintoihin eli asioiden suunnitteluun, organisointiin sekä työmuistiin (muistimekanismi, jossa asioita käsitellään välittömässä muistissa toiminnan aikana).

Osalle potilaista kehittyy dementia, mutta tähän on vaikuttamassa erityisesti ikä diagnoosihetkellä. Mitä vanhempana tautiin sairastuu, sitä suurempi riski on muistiongelmiin ja dementiaan. Vanhemmilla potilailla Parkinsonin tauti lisää dementiariskiä 3-5 kertaiseksi.

Parkinsonin tautiin käytettävät dopamiinilääkkeet saattavat jonkin verran helpottaa muisti- ja havaintotoimintoja, mutta Parkinsonin taudin muistiongelmiin ja dementiaan on käytössä myös oma erityinen lääke, rivastigmiini.

Kirjallisuutta tähän liittyen:
Kehagia ym. Neuropsychological and clinical heterogeneity of cognitive impairment and dementia in patients with Parkinson’s disease. Lancet Neurology 2010; 9: 1200-13.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Alkoholistin Parkinson-oireet

Isäni on 57-vuotias alkoholisti. Aktiivinen alkoholinkäyttö on jatkunut 4-5 vuotta. Pari vuotta sitten hänen kätensä alkoivat vapista enemmän ja enemmän, esim. Karjalanpiirakan päällä ei pysynyt munavoi tai kahvi kupissa. Viimeisen vuoden aikana kävely on muuttunut lyhyiksi askeliksi tai ns. töpöttelyksi, joka näyttää pahenevan jatkuvasti. Sohvalta tai tuolilta nouseminen on erityisen vaikeaa. Usein hän kellahtaa takaisin ensimmäisellä yrityksellä. Lihakset vaikuttavat olevan aika jäykkiä, koska hän liikkuu kuin rautakanki.

Asun toisella paikkakunnalla, joten isän kunnossa huomaa eron, kun nähdään harvemmin. Viimeksi hän valitti, että huimaa ja ei meinaa pysyä pystyssä, kun yrittää kävellä. Kasvojen ilmeet eivät myöskään vaihtele, lähinnä huomaa siitä, ettei hymyä enää tule.

Muisti on mennyt todella huonoksi ja hän muistaa paljon asioita omasta lapsuudesta ja menneisyydestä, mutta lähimuisti on aivan kateissa. Myös aloitekyky on nollassa ja hän ei saa mitään aikaiseksi. Painokin on tippunut viimeisen vuoden aikana niin, että on aivan kauheaa katsoa, kuinka ennen niin jäntevä, liikkuva ihminen voi näyttää siltä.

Tässä omia havaintojani. Tiedän, että alkoholi tuo omat oireensa, mutta tuollainen nopea rapistuminen huolestuttaa. Hänen äitinsä sairasti Parkinsonia.

Isääni on hankala saada hoitoon. Syksyllä hän kaatui kotonaan ja löi päänsä niin, että olisi pitänyt ommella useampi tikki, mutta ei suostunut lähtemään polille. Tämän takia olisi kiva saada jotain tukea omille epäilyksille ja jotain pohjaa, että saisin suostuteltua edes johonkin tutkimuksiin, koska alan olla todella vakuuttunut, ettei kaikki tämä johdu pelkästään alkoholista.

Pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa aivoissa muutoksia ja oireita, jotka joskus muistuttavat Parkinsonin tautia. Tyypillisesti pitkäaikainen alkoholinkäyttö vaurioittaa pikkuaivoja, jotka osallistuvat liikkeiden säätelyyn. Alkoholi surkastuttaa pikkuaivojen kuorikerrosta ja aiheuttaa vaikeuksia liikkeiden koordinoinnissa, eli ataksiaksi sanotun oireen. Pikkuaivovaurioon voi liittyä myös vapinaa. Joskus alkoholisteilla todetaan B1-vitamiinin puutoksesta johtuva Wernicken tauti, jonka oireina ovat ataksia, häiriöt silmien liikkeissä sekä sekavuus.

Isäsi oireet ovat niin voimakkaat, että syy pitäisi selvittää, ja kartoittaa hoitomahdollisuuksia. Oireet voivat johtua alkoholista tai Parkinsonin taudista, ja myös aivovamma on kaatumisen pohjalta mahdollinen. Pää tulisi kuvata ja mieluiten magneettikuvauslaitteella. Lihaksisto, koordinaatio ja tasapaino tulisi tutkia lääkärin toimesta. Näiden toimenpiteiden jälkeen voidaan jo paljon tarkemmin arvioida oireiden syytä. On myös mahdollista, että oireisiin vaikuttaa useampi samanaikainen syy. Pelkästään alkoholin aiheuttamiksi oireita ei voi nimetä ilman tutkimuksia.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Perheenäidin aloitekyvyttömyys ja aamujäykkyys

Hei! Olen pian 40 vuotta täyttävä perheenäiti ja hieman huolissani ollut jo pitemmän aikaa. Olen jo pitkään tuntenut, että kaikki ei ole kunnossa. On vaikeaa eritellä, mikä sen kokonaisvaltaisen tunteen siitä tekee, mutta yksittäisiä pieniä huomioita olen tehnyt. Monien noiden asioiden kohdalla olen yrittänyt perustella itselleni niitä, milloin mitenkin ja milläkin.

Olen jo pitkään ollut kovin aikaansaamaton ja väsynyt. Tiedän, että kotia tulisi kunnostaa ja kohentaa, mutta en saa mitään aikaiseksi. Tiedän, että minun tulisi aloittaa liikkuminen, harrastaminen ja ystävien tapaaminen, mutta kaikki tuntuu vaan niin hankalalta. Olen hyvin sosiaalinen ja perheemme omaa hyvin laajan sosiaalisen verkoston. Olen myös alkanut hikoilla, mikä ei ole minulle tyypillistä. Itken pelkästä ajatuksesta – herkistyn niin ilosta kun surustakin todella voimakkaasti.

Olen perustellut näitä itselleni lievällä masennuksella (jota ei todellakaan ole edes diagnosoitu, työni hoidan hyvin ja sairaslomia minulla ei ole). Hikoilun olen perustellut itselleni sillä, että äidilläni alkoi vaihdevuodet hyvin varhaisessa vaiheessa, jo noin nelikymppisenä. Mutta lievän matalan mielialan piikkiin ei voi laittaa aamujäykkää kävelyä, kirjoittamisen tuottamaa tuskaa ja sitä, että verbaalisesti lahjakkaana ihmisenä koen usein olevani aivan hukassa, kun en saa oikeita asioita suustani oikealla tavalla ulos. Olen myös pitkän aikaa kantanut purkit ja pullot miehelleni avattavaksi, kun itse en niitä enää auki saa. Koen myös usein pudottelevani tavaroita ja olevani jotenkin hukassa motoriikkani kanssa.

Isäni kuoli vajaat viisi vuotta sitten. Isälläni oli todettu Parkinsonin tauti ainoastaan vuosi ennen kuolemaa. Tietenkään tämä ei ollut syy kuolemaan. Isälläni oli muita sairauksia, ja toki Parkinsoniin aloitettu aggressiivinen lääkitys osaltaan varmasti ”nopeutti” isän lähtöä (uniapnea, metabolinen oireyhtymä jne.). Mietin, otetaanko minut vakavasti, jos hakeudun neurologin vastaanotolle, ja miltä oireeni/havaintoni ammattilaisen silmissä vaikuttavat? Olen otettu ja kiitollinen vastauksestasi.

Oireistosi esimerkiksi itkuherkkyyden ja passivoitumisen osalta muistuttaa depressiota, ja olet itsekin tätä vaihtoehtoa pohtinut. Näillä oireilla sinut otetaan kuitenkin vakavasti myös neurologin vastaanotolla. Erityisesti motoriikkaan liittyvät oireesi eivät ole aivan yksiselitteisesti depressioon liittyviä. Totta tosin on, että mieliala-asiat vaikuttavat kokonaisvaltaisesti, ja uupuneisuus voi vaikuttaa lihasvoimiin.

Ehdottaisin, että aluksi hakeutuisit tutkittavaksi oman yleislääkärisi vastaanotolle. Hän voisi yhdessä kanssasi vielä arvioida näitä oireita ja niiden mahdollisia syitä. Lisäksi saattaa olla tarpeen tutkia hormonaalista toimintaa huomioiden hikoilusi (esim. kilpirauhashormonit, kuukautissykli). Mikäli sitten tulee esille, että oireesi voisivat johtua ainakin osittain neurologisesta syystä, lääkärisi laatii lähetteen neurologille. Hän voi myös keskustella halutessasi mielialaongelmista ja niiden hoidosta.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinsonin oireet

Ainakin joidenkin kuukausien ajan olen joskus huomannut, että jos yritän purra hampaita yhteen, alaleuka alkaa hakata niin, etten pysty puremaan. En ole osannut yhdistää sitä mitenkään Parkinsonin tautiin, ennen kuin ihan lähiaikoina olen alkanut kiinnittää asiaan huomiota. Nyt eilen toinen käteni alkoi lepotilassa vapista täysin holtittomasti, ja hakkasi hurjasti jalkaani vasten. Järkytyin kovasti. Huomasin, että pystyn tuntemaan, milloin vapina tulee taas ja otin sen videolle. En yrittänyt pysäyttää kättä. Isälläni oli Parkinsonin tauti. Pitäisikö minun olla huolissani – voiko näihin ”oireisiin” olla muutakin selitystä kuin Parkinson?

Muitakin syitä voi hyvin olla. Tuo alaleuan oire ei kuulosta lainkaan tyypilliseltä Parkinsonin taudin ensioireelta. Alaleukasi vapina, jos sitä sellaiseksi voi sanoa, tulee esille lihastyön aikana eikä levossa. Toisen käden lepovapina sen sijaan on yleinen Parkinsonin taudin ensioire, mutta tavallisesti se alkaa hiljaa hiipien. Esimerkiksi peukalo saattaa aika-ajoin tehdä pientä liikettä levossa ja tätä lievää alkuvaihetta kestää viikkoja/kuukausia. Sinulla sen sijaan toisen käden holtiton ja voimakas pakkoliike tuli äkisti esille ikään kuin kohtauksena.

Suosittelen että ottaisit kuvaamasi videon mukaan lääkärin (mieluusti neurologin) vastaanotolle esimerkiksi kannettavassa tietokoneessa. Videotaltioinnin, haastattelun ja neurologisen tutkimuksen perusteella voidaan tarkemmin arvioida minkälaisesta pakkoliikkeestä oli kysymys.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin