Dystonia vai Parkinson?

Minulla on diagnosoitu vasemman käden dystonia. Botoksi ei auttanut oireisiin, vapina on lepovapinaa ja nyt on oikeassa kädessä samaa oiretta. Jäykistyminen ei ole pahinta aamuisin, vaan pidempään kuin puolen tunnin istumisen jälkeen ei meinaa saada oikaistua itseään. Lisäksi välillä luomet väsyvät, ja selkä on aamuisin ”vetelä”. Aivotumakekuvaukset on tehty 10 vuotta sitten. Isälläni oli todennäköisesti viime vuosinaan ennen kuolemaa Parkinson-tauti, jota ei tutkittu. Voiko minulla on alkava Parkinson, joka on diagnosoitu väärin dystoniaksi? Oireita on ollut monta kymmentä vuotta, olen tällä hetkellä 57-vuotias. Kiitos!

Parkinsonin taudin pääoireet ovat lepovapina, lihasten jäykkyys, liikkeiden hitaus ja tasapainovaikeudet. Viestisi perusteella sinulla saattaa olla näistä kaksi. Oireiden kesto ja niiden varsin vähäinen eteneminen ilman lääkehoitoa kymmenien vuosien aikana kuitenkin puhuu Parkinsonin tautia vastaan ja enemmän dystonian puolesta. Dystoniaan usein liittyy ns. dystonista vapinaa, joka saattaa taajuudeltaan muistuttaa Parkinsonin taudin vapinaa mutta on tavallisesti erityyppistä. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa usein näkyvää hieman pyörittävää (ns. pillerin pyörittäjän) vapinaa kädessä ei näy dystoniassa.

Jos dystonia-diagnoosisi tehtiin neurologin toimesta, on epätodennäköistä että kyseessä olisi Parkinsonin tauti. Tämä varsinkin, jos sinulla on toimintaan liittyvä käden dystonia, kuten ns. kirjoittajan kramppi.

Botuliinitoksiini ei aina selvään dystoniaankaan tuo apua.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Voinnin nopea huononeminen

Hyvä ystäväni on sairastanut Parkinsonin tautia noin 11 vuotta, ja täyttänyt keväällä 70 vuotta. Oireina ovat lähinnä käsien vapina ja motoriset oireet, jotka tähän asti ovat pikkuhiljaa pahentuneet, kuten sairauden luonteeseen kuuluu.

Nyt vuoden sisällä on tapahtunut kunnossa hurja romahdus; paino putosi muutamassa kuukaudessa yli 20 kg, muistihäiriöt lisääntyneet, sekavuustiloja/harhoja. Hän välillä esim. luulee, että joku henkilö on ollut läsnä, vaikka ei todellisuudessa ole ollut (ilmenee, kun hlö ollut yksin). Ruokahalu on heikentynyt viime aikoina, on ilmennyt kaatumisia (tasapaino heittelee, huimaus) ja sydäntahdin muutoksia. Ystäväni sanoo, että ilma ei kulje; hengitysvaikeuksia (no kuumat ilmatkin vaikuttavat). Häntä on tutkittu monin verikokein ja ruuansulatuskanavan tähystyksin, ja mitään syytä esim. äkilliseen painonpudotukseen ei ole löytynyt. Sydänfilmi ja tulehdusarvot ovat ok.

Voivatko nämä oireet kaikki liittyä Parkinsonin tautiin? Aiemmin henkilöllä oli alhainen verenpaine, nyt muuttunut korkeammaksi, viimeksi oli hyvät arvot. Myös erilaisia lihassärkyjä esiintyy. Lääkkeenä entakaponin, levodopan ja karbidopan yhdistelmälääke neljä kertaa päivässä sekä levodopa-karbidopa iltaisin.

Onko kilpirauhasen liikatoiminta mahdollinen? Mielestäni ei ole normaalia, että henkilön kunto romahtaa vuodessa yhtä paljon kuin aiemmin n. 10 vuodessa liittyen vain Parkinson-sairauteen.

Mainitsit että asiaa on tutkittu jo monin verikokein, joten voisi olettaa, että myös kilpirauhasen toimintaa mittaavat arvot ovat kunnossa eikä kilpirauhasen liikatoiminta painonlaskua selitä. Asia kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa lääkärin vastaanotolla.

Muistiongelmiin ja dementoitumiseen voi liittyä sekä kuvaamiasi harhoja että painonlaskua. Jatkossa tulisi myös ystäväsi muisti- ja havaintotoimintoja kartoittaa neurologin vastaanotolla. Jatkotutkimuksena tulee tarvittaessa kyseeseen myös ns. neuropsykologinen tutkimus, jossa voidaan tarkasti arvioida muistitoimintojen riittävyyttä.

Parkinson-potilaan suhteellisen nopeakulkuista painonlaskua voi selittää myös nielemisvaikeudet. Mikäli tällaisia esiintyy, tarvitaan mahdollisesti nielemisen tarkempia tutkimuksia ja hoitoja.

Sekavuustiloja ja harhoja voi selittää myös Parkinson-lääkitys. Ystävälläsi on käytössä kaksi levodopavalmistetta, ja mahdollisesti harhoja voitaisiin vähentää pienentämällä levodopa-annosta mahdollisuuksien mukaan tai lisäämällä lääkitykseen erityinen harhoja vähentävä lääke (kuten ketiapiini).

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Niskan jäykkyys ja huimaus

Olen juuri täyttänyt 30 vuotta. Isäni kaatui humalassa, ja joutui kotona käytyään uudestaan sairaalaan, koska ei pystynyt kävelemään eikä puhumaan kunnolla/normaalisti. Nyt hänellä epäillään Parkinsonin tautia. Itselläni on töissä ollessani ollut niskassa jäykkyyttä ja siitä johtuvaa huimausta. Oireita on ollut etenkin, jos on ollut kiireinen/stressaava päivä. Se on diagnosoitu vain niin sanotuksi ”tension neckiksi”. Onko mielestäsi tarvetta käydä joissain testeissä?

Huimaus, johon liittyy niskan jäykkyyttä, ei todennäköisesti johdu Parkinsonin taudista. Parkinsonin taudin keskeiset oireet ovat lepovapina, lihasten (erityisesti raajojen) jäykkyys sekä liikkeiden hitaus. Vaikka isälläsi onkin juuri diagnosoitu Parkinsonin tauti, en olisi nykyisten oireittesi suhteen erityisen huolissani, koska ne eivät missään nimessä ole tyypilliset alkavalle Parkinsonin taudille.

Isälläsi diagnosoitu tauti lisää omaa riskiäsi sairastua Parkinsonin tautiin vain vähän. Niskan alueen jäykkyyttä ja keinuttavaa huimausta yleisesti aiheuttaa niska-hartiaseudun jännitystila eli ”tension neck”. Vaivasi kuulostaa osittain työperäiseltä ja esimerkiksi työfysioterapeutin tekemästä ergonomiakartoituksesta saattaisi olla hyötyä. Mikäli niskan jäykkyys ja huimaus jatkuvat pidempään, suosittelen ottamaan yhteyttä työterveyslääkäriisi.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Sekavuustila

Isälläni Parkinson diagnosoitiin kuusi vuotta sitten. Hänellä on myös Parkinson dementia. Isäni kaatui kesäkuun alussa sillä seuraamuksella, että hänen lonkkansa murtui. Murtumisen seurauksena tuli myös sekavuustila delirium, jota kesti noin 3 viikkoa.

Nyt 3-4 viikkoa myöhemmin sekavuus on palannut, mutta hieman erilaisena kuin deliriumissa. Isällä on vainoharhaisuutta ja aggressiivista käytöstä, jota ei ole ollut koskaan aikaisemmin.

Onko delirium voinut sysätä dementian kehitystä eteenpäin, vai mistä saattaa olla kyse? Fyysinen kuntoutus on mahdotonta silloin, kun mieli ei toimi.

Kiitos vastauksesta.

Deliriumin eli sekavuustilan ja Parkinson-dementiaan liittyvän sekavuuden erotteleminen toisistaan on antamillasi tiedoilla vaikeaa. Lonkkamurtumaan liittynyt tilanne oli selvästi delirium. Sekavuudella oli tuolloin akuutti alku, ja siihen oli selvä elimellinen syy (lonkkamurtumaan liittynyt yleistilan lasku). Deliriumille altistavana tekijänä olivat mm. esilääkkeet, kipulääkkeet, nukutus, mutta erityisesti taustalla oleva dementia.

Isälläsi nykyisin esiintyvä sekavuus on kuitenkin luonteeltaan erilaista. On toki mahdollista, että edelleenkin on kyseessä delirium, joka on hieman muuttanut luonnettaan ja siihen on jokin muu syy, kuten esimerkiksi nestetasapainon häiriö tai tulehdus. Tunnetaan esimerkiksi ns. hiljainen delirium, jolloin potilas on lähinnä apaattinen.

Toisena vaihtoehtona on Parkinsonin tautiin ja Parkinson-dementiaan liittyvä sekavuus ja ns. käytöshäiriöt. Mikäli jälkimmäisestä vaihtoehdosta on kysymys, tulisi isäsi lääkitys tarkistaa ja siitä purkaa sekavuudelle altistavat Parkinson-lääkkeet. Lisäksi isäsi saattaisi hyötyä Parkinson-dementian hoitoon tarkoitetusta rivastigmiini-lääkkeestä ja harhoja vähentävästä lääkityksestä kuten ketiapiinista.

Uudelleen alkaneen sekavuuden vuoksi suositan isääsi hakeutumaan häntä hoitavan lääkärin vastaanotolle. Siellä tulisi vielä selvittää näitä deliriumia aiheuttavia syitä, kartoittaa isäsi lääkitys ja määrätä sopiva hoito.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Väsymys ja liikkeellelähtövaikeus

Olen epäillyt olevani Parkinson-tapaus kahdesta syystä. Ensinnäkään en tahdo aamulla päästä liikkeelle, samoin kuin pitkään istuttuani jalat eivät kanna kunnolla eivätkä suju kävelyyn. Toinen epäilyni aiheuttaja on väsymys: jos syön, on nukuttava, ja pienenkin rasituksen jälkeen väsyttää. Käsien vapina pahenee stressistä ja kahvista. Olen nyt 58-vuotias, liikun työni puolesta ja harrastan liikuntaa.

Liikkeellelähtövaikeus voi periaatteessa sopia lisääntyneeseen lihasjäykkyyteen, joka on yksi Parkinsonin taudin oireista. Toki myös monet muut syyt voivat aiheuttaa liikkumisen vaikeutta ja lisääntynyttä väsymystä, joita sinulla on. Parkinsonin tautiin liittyvä vapina on luonteeltaan levossa esiintyvää ja alkuvaiheessa tyypillisesti vain toisessa kädessä. Vapinaa aiheuttavia tiloja ja sairauksia on monia muitakin Parkinsonin taudin lisäksi.

Suosittelen sinua hakeutumaan näiden oireiden vuoksi oman lääkärisi vastaanotolle. Lääkärisi haastattelee sinut, tekee lääkärintarkastuksen ja mahdollisesti ohjelmoi joitakin perusverikokeita ja/tai kuvauksia. Tarpeen mukaan hän laatii lähetteen neurologille, mikäli oireiden neurologinen alkuperä vaikuttaa edelleen mahdolliselta.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Nuoren henkilön vapina, puutuminen ja väsymys

Hei, olen vasta vajaa 40-vuotias nainen, mutta tässä pikkuhiljaa on alkanut esiintyä käsien vapinaa, tulee ihan yhtäkkiä. Ihmeellistä väsymystä myös ilmenee, eli en jaksakaan tehdä mitään, kävelyllä jalat puutu, sohvalta olen kolme kertaa noustessa lentänyt nurin. Seisoa en jaksa pitkään, enkä kävellä, kun alkaa väsyttää.

Nyt olenkin miettinyt, voiko olla alkavaa Parkinsonia? Kun väliin alkaa ihmeellinen käsivarsien tutina ja tuo väsymys iskee milloin ja missä vain (hävettää). Ensin kuljen ns. normaalia vauhtia, sitten yhtäkkiä en vain pystykään.

Tyypillisesti Parkinson-vapina käsissä esiintyy aluksi vain toisella puolella ja on luonteeltaan lepovapinaa. Vapina on usein hieman pyörittävää (rannetta edestakaisin kiertävää) ja taajuudeltaan melko hidasta. Mikäli vapinasi on luonteeltaan levossa esiintyvää (ei kuitenkaan nukkuessa), se periaatteessa voi olla Parkinsonin tautiinkin liittyvää. Viestissäsi ei sen sijaan tule esille selvää viitettä lihasjäykkyydestä tai liikkeiden hitaudesta, jotka ovat myös Parkinsonin taudin keskeisiä oireita.

Lisääntynyttä väsymystä rasitukseen liittyen esiintyy Parkinsonin taudissa, mutta se on yleistä myös muihin sairauksiin ja yleiseen uupumukseen liittyen. Lisääntyneen päiväaikaisen väsymyksen syyt ovat monet, ja syyn selvittämisessä tulee edetä järjestelmällisesti. Lääkärin tekemä kattava tutkimus sekä tietyt perusverikokeet ovat paikallaan (esim. pieni verenkuva, veren mineraalit, verensokeri ja kilpirauhasarvot). Suosittelen sinua hakeutumaan ensin esimerkiksi omalle terveyskeskuslääkärillesi, missä voidaan selvittelyt aloittaa. Saattaa olla myös niin, että vapina ei ole merkki ensisijaisesta neurologisesta sairaudesta vaan se on oire joka liittyy johonkin muuhun tilaan kuten esimerkiksi kilpirauhasen liikatoimintaan.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Lyhytkestoinen käsien ja jalkojen tärinä

Olen 40-vuotias, ja olen nyt kuluneen vuoden aikana huomannut muutamia kertoja, että toinen käsi saattaa hetken täristä, tai molemmat jalat hetken aikaa. Tärinä kestää muutamia sekunteja. Usein tärinää on ollut, kun on ollut kiirettä tai jännitystä. Väsymystä on, työni on hektistä ja stressaavaa.

78-vuotiaalla isälläni on juuri todettu Parkinsonin tauti. Onko syytä hakeutua lääkärille, vai voiko tärinä johtua jostain muusta?

Parkinsonin tautiin liittyvä vapina on tavallisesti pitkäkestoisempaa kuin muutamia sekunteja. Sinulla on tätä vapinaa esiintynyt vain muutamia kertoja vuoden aikana. Aiheuttajana tulee kyseeseen myös ns. fysiologinen vapina, jota väsymys ja stressisi ovat provosoineet. Olen tätä ja muita yleisempiä vapinamuotoja käsitellyt tällä palstalla aiemmin. Löydät kyseisen vastauksen arkistosta (Yleistä Parkinsonista/Parkinsonin taudin epäily).

Parkinsonin taudin hitaasti etenevään luonteeseen myös kuuluu, että oireet pidemmällä ajanjaksolla lisääntyvät. Mikäli oireissasi ei ole tapahtunut lisääntymistä, tai varsinkin mikäli ne ovat vähenemään päin, tämä puhuu voimakkaasti Parkinsonin tautia vastaan.

Isälläsi esiintyvä Parkinsonin tauti nostaa omaa sairastumisriskiäsi vain joitakin prosentteja. Tätä perinnöllistä komponenttia olen käsitellyt aiemmin palstalla (Parkinsonin periytyminen/Parkinsonin taudin periytyvyys).

Tarvittaessa voit hakeutua neurologille tarkistuttamaan vapinatyyppisi. Parkinson-vapinan erottaminen muista vapinamuodoista onnistuu kokeneelta neurologilta yhden vastaanottokäynnin puitteissa ilman ns. konetutkimuksia.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Unen aikainen huitominen

Kysymykseni koskee 68-vuotiasta miestäni. Hänellä on alkanut esiintyä painajaisunen aikaista voimakasta nyrkkeilyä, huitomista ja potkimista. Käydessämme tansseissa hän yhtäkkiä unohtaa humpan askeleet. Hän on kova liikkumaan, lukee mielellään, ei halua opetella mm. tietokoneen käyttöä. Onko syytä pyrkiä tutkimuksiin?

Kyseessä saattaa olla ns. REM-unihäiriö (engl. REM sleep behavioral disorder). Kyseessä on tuntemattomasta syystä esiintyvä unihäiriö REM-unen aikana, jossa tavallisesti lihakset ovat täysin rentoutuneina (unien näkemisen vaihe). REM-unihäiriössä henkilö ikään kuin elää unensa ja painajaisensa hyvinkin fyysisesti. Henkilö saattaa unissaan puhua, huutaa, lyödä ja potkia niin paljon, että se on hänelle itselleen ja samassa sängyssä nukkuvalle partnerille vaarallista. Joskus REM-unihäiriö liittyy neurologisiin sairauksiin kuten Parkinsonin tautiin, mutta usein syy jää epäselväksi.

Suosittelen hakeutumista asian vuoksi neurologin vastaanotolle, missä voidaan unihäiriön luonne tarkemmin selvittää. Mikäli REM-unihäiriö osoittautuu syyksi, siihen on olemassa tehokkaita hoitoja, jotka vaihtelevat kotona tehtävistä muutoksista (vaarallisten huonekalujen ja tavaroiden poistaminen makuuhuoneesta, partnerin väliaikainen muutto toiseen huoneeseen nukkumaan kunnes oireet vähenevät yms.) lääkehoitoon. Esimerkiksi klonatsepaami on osoittautunut tehokkaaksi ja hyvin siedetyksi lääkkeeksi, mikä rauhoittaa yöt monilla potilailla.

REM-unihäiriöön liittyvä englanninkielinen katsausartikkeli:
Trotti LM. REM sleep behaviour disorder in older individuals: epidemiology, pathophysiology and management. Drugs Aging 2010;27:457-470

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Koko vartalon tärinä

Hei. Olen 28-vuotias nainen. Minulla on tärinä koko kropassa, ja se ilmenee aamuisin pahimmillaan. Ensin kaverit huomauttelivat asiasta, ja nyt tärinä on pahentunut. Mitä olet asiasta mieltä?

Parkinonin tauti vaikuttaa epätodennäköiseltä. Parkinsonin taudin vapina on tavallisesti aluksi yhdessä raajassa esiintyvää melko hidastaajuista vapinaa. Sinulla esiintyvä aamuinen tärinä voi johtua lukuisista eri asioista mukaan lukien käytössäsi mahdollisesti olevat lääkkeet, magnesiumin puutos, psyykkiset tekijät tai esimerkiksi herkkyys kofeiinin vaikutuksille. Suosittelen sinua ottamaan asian esille lääkärisi vastaanotolla. Tarkalla haastattelulla ja tutkimuksella päästään jo pitkälle asian selvittämisessä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Levottomat jalat ja kädet

Olen 52-vuotias nainen ja sairastanut Parkinsonia kolme vuotta. Lääkitys tällä hetkellä selegiliini 10 mg 1 tabl., entakaponin, karbidopan ja levodopan yhdistelmälääke 100 mg, pramipeksoli depot 0,52 1 tabl. ja illalla pramipeksoli 0,32 puoli tabl.

Ongelmani on levottomat jalat ja kädet aamuöisin. Jos otan tavallista pramipeksolia illalla puolitoista tabua, se pitää oireet kurissa. Mutta neurologi määräsi otettavaksi depottabletin aamulla ja puolikkaan tavallista illalla, ja tämä taas ei tehoa. Tiedän, että tavallinen pramipeksoli on poistumassa myynnistä. Miksi depot-pramipeksoli pitää ottaa ehdottomasti aamulla, kun sen teho ei kestä aamuyöhön asti? Se myös väsyttää päivällä paljon. Illalla otettuna sen teho varmaan riittäisi, eikä haittaisi, vaikka väsyttäisikin, kun unettomuuttakin on.

Tavallisesti pramipeksoli depot otetaan aamuisin, mutta erityistä estettä sen ottamiseen illalla ei ole. Se voidaan ottaa joko aterian yhteydessä tai muulloin, mutta se tulisi ottaa suunnilleen samaan aikaan joka päivä. Sinulla ilta-annostelua puoltaa lääkkeeseen liittyvä päiväaikainen väsymys ja yölliset levottomat jalat. Suosittelen keskustelemaan asiasta hoitavan lääkärisi kanssa. Noin 10% Parkinson-potilaista kärsii myös levottomien jalkojen oireyhtymästä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Kovat kivut

Epäilemme isälläni (74 v.) Parkinsonin tautia. Kivut alkoivat keväällä ja siirtyivät jalkaterästä reisien kautta käsivarsiin. Olen koettanut saada häntä neurologille, mutta hänen mielestään siihen ei ole tarvetta. Häntä hoidetaan tällä hetkellä terveyskeskuksessa iskiaspotilaana.

Hänellä on käytöshäiriöitä, aggressiivisuutta, käden vapinaa, ummetusta, liikkeiden hitautta ja lihasjäykkyyttä. Nyt ruokahalukin on mennyt, ja hän on kuihtunut aika lailla. Varasin ajan kolmen viikon päähän neurologille, ja nyt koetan suostutella hänet lääkärille. Jos kysymys on Parkinsonin taudista, auttavatko lääkkeet koviin kipuihin? Mikä neuvoksi?

Kipu on varsin yleinen oire Parkinsonin taudissa, sitä on arvioitu esiintyvän puolella potilaista. Vertailevia tutkimuksia kivun lääkinnällisestä hoidosta Parkinsonin taudissa ei valitettavasti ole.

Mikäli isälläsi on Parkinsonin tauti, Parkinson-lääkkeiden aloittamisesta saattaa kuitenkin olla apua kipuihin, koska ne vähentävät lihasjäykkyyttä ja siihen liittyvää kipua. Tavalliset kipulääkkeet myös sopivat Parkinson-lääkkeiden kanssa käytettäväksi, joten toiveita on, että isäsi kipuja saadaan lääkehoidolla merkittävästi vähennettyä. Luettelemasi oireiden perusteella neurologin arvio tilanteesta on tarpeellinen.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Mistä äidin oireet johtuvat?

Onko kyse kuitenkaan Parkinsonista? 76-vuotiaalla äidilläni oli huhtikuussa 2006 akuutti sydäninfarkti. Hoitotoimenpiteissä puhkaistiin keuhkoihin reikä, ja solisluun kohdalta katetria laitettaessa sen laitto epäonnistui. Tämän jälkeen alkoi oikeanpuoleisen käden vapina. Kesäkuussa 2009 vasemmanpuoleinen lakunaari infarkti. Äidillä on siitä jäänyt kova huimaus.

On tutkittu, diagnoosi avh-peräinen etiologia sekä Parkinson. Huimaus on rajua ja jatkuvaa. Äiti kuvaa tuntojaan mm. seuraavasti: kävelee kuin ”vetten päällä”, ja katsoessaan kiinteää kohdetta kohde ”liikkuu”, kuulo huononee kovaa vauhtia, haju- ja makuaisti lähes kadonneet. Nyt lisänä tullut raju ihottuma. Unettomuus vaivaa. Yöuni yhtenäistä vain 3 tuntia. Lääkäreiden vastaanotolla käynyt, mutta oireita tarkastellaan yksittäin, ei kokonaisuutena. Lääkityksenä huimaukseen on kokeiltu mm. dipyridamolin ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmälääkettä ja selegiliiniä. Valitettavasti äitini on lääkeyliherkkä, eli kaikki tämäntyyppiset lääkkeet ovat pahentaneet vointia huomattavasti, ja ne on jouduttu lopettamaan kokeilujen jälkeen.

Parkinson-tyyppisenä oireena äidilläsi on oikean käden vapina. Ilmeisesti on epäilty, että kyseessä on parkinsonismi, ei Parkinsonin tauti. Parkinsonismilla tarkoitetaan oiretta, joka muistuttaa Parkinsonin taudin oiretta mutta liittyy johonkin muuhun syyhyn kuten aivoverenkiertohäiriöön. Ainakin jossakin vaiheessa on myös epäilty Parkinsonin tautia, koska lääkehoitona on ollut selegiliini, jota käytetään Parkinsonin taudin hoitoon. Dipyridamolinja asetyylisalisyylihapon yhdistelmälääke on aivoverenkiertohäiriöiden estoon käytettävä lääke.

Mistä sitten äitisi moninaiset oireet johtuvat? Mahdotonta sanoa näillä tiedoilla, mutta ainakaan mitenkään tyypilliset Parkinsonin taudin oireet eivät ole kyseessä. Mikäli äidilläsi on aivokuvauksessa näkynyt runsaasti aivoinfarktien arpia, voisi moninainen oireisto selittyä lukuisten aivoverenkiertohäiriöiden yhteisvaikutuksena. Esimerkiksi pikkuaivojen aivoinfarkti saattaa aiheuttaa huimausta ja tyvitumakkeen aivoinfarkti parkinsonismia. Mikäli tästä on kysymys, on erityisen tärkeää pyrkiä lääkinnällisesti ja elämäntavoin ennaltaehkäisemään uusia aivoverenkiertohäiriöitä ja kuntoutuksella parantamaan nykyistä kuntoa. Suosittelen äitiäsi keskustelemaan näistä asioista hoitavan lääkärin vastaanotolla.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinson-potilaan persoonallisuuden muutos

Hei! Miehelläni epäillään Parkinsonin tautia, hän saa lopullisen varmuuden parin viikon päästä. Oikean puolen käsi vapisee, ja nyt on tullut myös saman puolen jalkaan pistelyä. Nyt kysynkin enemmän sitä, että voiko Parkinson muuttaa ihmisen persoonallisuutta. Mieheni on muuttunut kauhean etäiseksi, ei suostu oikein puhumaan, vaikka kuinka yritän kysellä. Ymmärrän kyllä sen, että tällä hetkellä kun diagnoosi ei ole varma, niin epätietoisuus rassaa varmaan. Vai olisiko masennusta? Aikaisemmin parisuhteemme on ollut todella läheinen.

Mies syö Parkinson-lääkkeitä jo, kun neurologi halusi nähdä, onko siitä mitään vastetta.

Persoonallisuus Parkinsonin taudissa on ollut aika ajoin mielenkiinnon kohteena jo yli sadan vuoden ajan. On epäilty, että Parkinsonin tautiin liittyisi omanlaisensa persoonallisuustyyppi, jota voitaisiin kuvata esim. sanoilla riskejä kaihtava, sulkeutunut, täsmällinen ja varovainen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mikäli Parkinsonin tautiin liittyy kyseinen persoonallisuustyyppi, se ei ainakaan ole esiintynyt sairautta edeltävästi (ei ole riskitekijä) eikä se PET-tutkimusten perusteella liity dopamiinivälittäjäaineen toimintaan.

Tähän asiaan liittyvää tuoretta tutkimusta on referoitu tällä sivustolla:
https://parkinsoninfo.fi/ajankohtaista/persoonallisuus_ei_vaikuta_riskiin_sairastua_parkinsonin_tautiin

Osittain Parkinsonin tautia sairastavan henkilön ”sulkeutuneisuus” voi selittyä mieliala-asioilla. Masentuneisuus vaikuttaa henkilön temperamenttiin ja persoonallisuuteen kokonaisvaltaisesti. Epävarmuus diagnoosista ja diagnoosin varmistuminen ovat isoja asioita ja niiden käsittely ottaa aikansa.

Parkinson-lääkkeet eivät tiettävästi vaikuta persoonallisuuteen ja osalla niistä on erillistä mielialaa parantavaa vaikutusta.

Oman tutkimusryhmämme tutkimus tähän aiheeseen liittyen:
https://www.pnas.org/content/98/23/13272.long

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Väsymys, jäykkyys ja oma-aloitteisuuden puute

Mieheni liikkuu hitaasti, on muuttunut totiseksi, on väsynyt, aamuisin jäykkyyttä, masentunut, oma aloite puuttuu. Ollut touhukas jne.

Miehesi oireet sopivat moniin tiloihin kuten masentuneisuuteen ja uupumukseen. Huomioiden liikkeiden hitaus ja aamuinen jäykkyys, myöskään Parkinsonin tauti ei ole mahdoton. Suosittelen miestäsi hakeutumaan ensimmäiseksi tutkimuksiin omalle lääkärille esimerkiksi terveyskeskuksessa. Sieltä käsin hän saa tarvittaessa lähetteen neurologille, mikäli oireille epäillään neurologista taustaa.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Hidastuneisuus, hahmotus- ja tasapainohäiriöt

Hei, olisiko mielestäsi tarpeen neurologinen tutkimus? Omat epäilyni vaivaavat sen verran oireideni osalta, että haluaisin ”mielenrauhan”.

Olen huomannut outoa jäykkyyttä, varsinkin aamulla olo on kuin puupökkelöllä ja kävelyni muistuttaa katkokävelyä, hyvä kun en nenälleni lennä ennen kuin saan jalat käskytettyä toimimaan. Myös lisääntynyt kankeus, hitaus, kömpelyys ja hahmotus- ja tasapainohäiriöt (en pysty seisomaan yhdellä jalalla ilman tukea)mietityttää minua.

Puolisoni huomauttelee välillä, että etkö huomaa kun kätesi vapisevat, jota en kyllä aina itse heti huomaa. Tunnistan kyllä itsessäni tapahtuneita fyysisen kunnon muutoksia ja hidastuneisuutta. Olen 58-vuotias ja jäänyt kaksi vuotta sitten työkyvyttömyyseläkkeelle selkärankareuman ja fibromyalgian takia, jotka kyllä oireilevat omalla tavallaan, mutta pitkään sairastaneena luulisin osaavani erottaa niiden oireet, joita olen mukanani kuljettanut vuosia.

Ulkoilen päivittäin paljon koirani kanssa ja muutenkin harrastan ns. hyötyliikuntaa. Tämä outo tunne lisääntyneestä kankeudesta ja hitaudesta vapinoineen, voiko sen panna vanhuuden piikkiin? Vaikka olen vakaasti päättänyt, että vanhaksi en ala, vaikka joka päivä vanhenen!

Ystävällisesti vastausta odottava.

Sinulla on lihasjäykkyyttä, liikkeiden hitautta ja vapinaa, mitkä ovat Parkinsonin taudin keskeisiä oireita. Kyseiset oireet eivät kuitenkaan ole ns. spesifisiä Parkinsonin taudille, eli niitä esiintyy yhdessä tai erikseen myös monissa muissa sairauksissa sekä ohimenevänä myös ilman taustalla olevaa sairautta.

Mielenrauhasi vuoksi olisi ehkä kuitenkin parasta hakeutua lääkärin vastaanotolle, koska nykyiset oireesi eivät ainakaan selvästi muistuta fibromyalgiaan tai selkärankareumaan aiemmin liittyneitä oireitasi. Vapinasi tyyppi jäi viestisi perusteella hieman epäselväksi. Parkinson-vapina on tyypiltään lepovapinaa eli ilman aktiivista lihastyötä esiintyvää vapinaa, ja se ilmenee useimmiten aluksi vain toisella puolella, esimerkiksi vain oikeassa kädessä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Jäykkyys ja väsymys

Kysyisin, sopivatko oireeni Parkinsonin tautiin. Olen 54-vuotias verenpainetautia ja diabetesta sairastava nainen. Olen noin viisi kuukautta kärsinyt yleensä aamuisin voimakkaasta jäykkyydestä etenkin alaraajoissa. Vapinaa ei ole. Myöskin aloitekyvyttömyyttä ja voimakasta väsymystä on ollut. Päivät hiukan vaihtelevat, joskus jäykkyys kestää useita tunteja ja joskus on helpompia aamuja. Lääkkeeksi olen saanut särkylääkettä (Burana 600 mg).

Läheiseni ovat sanoneet ja huomaan itsekin, että hajanaisuutta ja muistivaikeuksia on jonkin verran. Olen aina ollut ns. vikkeläliikkeinen ja nyt tuntuu, etten taivu juuri mihinkään.

Yst. terveisin ”syy ei ole selvinnyt erik. lääkärilläkään”

Nimimerkkisi perusteella olet käynyt jo erikoislääkärillä. Mikäli kyseessä oli neurologian erikoislääkäri eikä Parkinsonin tautia todettu, pitäisin sen mahdollisuutta epätodennäköisenä. Lihasjäykkyyttä esiintyy Parkinsonin taudissa, mutta alkuvaiheessa se on usein pahempaa jommallakummalla puolella, esim. oik. puoleisissa raajoissa. Sinulla sen sijaan esiintyy symmetristä alaraajojen jäykkyyttä erityisesti aamuisin, mikä ei ole aivan tyypillistä. Suosittelen hakeutumaan asian vuoksi neurologin vastaanotolle, mikäli et ole jo siellä käynyt.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Aistihäiriöitä ja tajuttomuuskohtauksia

Viittaavatko oireet Parkinsonin tautiin? Minulla on viimeisen viiden vuoden aikana todettu monia eri sairauksia. Sydän, diabetes ja uniapnea. Mutta tuo viimeinen mystisesti tullut sairaus: Vuosi sitten yhdessä yössä lähti oikean korvan kuulo, olin kuukauden täysin kuuro oikeasta korvasta. Kuulo palautui hiljalleen, mutta jätti kovan vihellyksen, joka soi taukoamatta. Koko oikean pään puoli on kuin tunnoton, puutunut useimmiten, tuntuu että pää on jakautunut kahtia. Puoli vuotta sitten lähti haju- ja makutuntemus, hajuaistilla tunnen, että joku tuoksuu, mutta kaikki hajut ovat samaa.

Viimeisen vuoden aikana on myös tullut jalkoihin varsinkin aamulla käsittämätön puumaisuus. Ei meinaa päästä aamulla liikkeelle, ei puettua vaatteita. Jalat eivät taivu, ja kun lähden liikkeelle, niin joskus tuntuu, että niin sanotusti törmäilen jaloillani. Magneettikuvissa ei näkynyt mitään outoa. Neurologi, jolla kävin, ei tiennyt kertoa syytä tai sairautta.

Olen 52-vuotias, ja nyt olen ollut puolitoista vuotta sairaslomalla. Kun nämä kaikki sairauteni summattiin yhteen, niin lääkärinikin totesivat, että olen riski liikenteessä, jossa työskentelin, kun vielä oli muutamia tajuttomuuskohtauksia jopa kuorma-auton viereen ajon jälkeen. Työeläkeyhtiöltä tuli vastaus, jossa ylistetään minut todella hyväksi työhön kykeneväksi henkilöksi. Ovatko nämä aistiharhat ja menetykset jotain esioireita?

Kuulon menetys ja korvan soiminen (tinnitus) eivät ole Parkinsonin taudin oireita tai esioireita. Tajunnanmenetyksesi saattoivat olla myös vaikeaan uniapneaan liittyviä nukahtamiskohtauksia. Myös aamuinen ”puumaisuus” saattaa olla ainakin osittain uniapneaan liittyvää. Mikäli unen laatu ja hapetus on yön aikana erityisen huonoa, aamuun voi liittyä monenlaisia outoja tuntemuksia.

Neurologi ei todennut sinulla Parkinsonin tautiin tai muihin neurologisiin sairauksiin viittaavia löydöksiä eikä magneettikuvauksessa näkynyt huolestuttavaa. Näyttää siis siltä, että oireistosi ei ole ensisijaisesti neurologista alkuperää. Huomioiden moninaiset sairautesi, pitäisin mahdollisena, että myös moninaiset oireet ovat usean asian summavaikutusta ja siksi hankalasti tunnistettavissa. Joka tapauksessa kannattaa hakeutua hoitoon uniapnean vuoksi, mikäli näin et ole jo tehnyt. Oikeilla säädöillä yöllinen ylipainehengityshoito (cpap) vähentää oireita merkittävästi. Tinnituksen vuoksi korvalääkärin arvio kuulokäyrineen on tarpeellinen.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Paleleva Parkinson-potilas

Hei, anopillani, 84 v. on todettu muutamia vuosia sitten Parkinsonin tauti. Nyt kysyisin, kuuluuko siihen tai lääkkeisiin kova paleleminen? Hän valittaa, että häntä palelee koko ajan aivan hirveästi. Miten häntä voisi auttaa?

Kiitos vastauksesta.

Levodopahoitoon saattaa sivuvaikutuksena liittyä lisääntynyttä hikoilua ja kuumia aaltoja mutta ei palelua. Pramipeksoli, ropiniroli, selegiliini tai rasagiliini eivät myöskään aiheuta palelua.

Jatkuvaa palelua voivat sen sijaan aiheuttaa mm. matala verensokeri, anemia ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Mikäli anopillasi ei ole vähään aikaan tarkastettu verensokeriarvoja, hemoglobiinia ja kilpirauhashormoneja, ne olisi syytä katsoa. Palelu yhdistyy myös alipainoisuuteen.

Normaaliin ikääntymiseen saattaa myös liittyä tunne palelusta. Syytä tähän ei tiedetä, mutta on epäilty heikentynyttä immuunipuolustusta.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Kramppaavat jalat, aloitekyvyttömyys ja vapina

Hei! Alkuun heti kiitos, sivustonne on oikein mainio. Tietoa on hyvin ja se on hyvin aseteltu. Sitten kysymykseeni: Isälläni (69 vuotta) on seuraavia oireita: Öiseen aikaan jalat kramppaavat, ja niitä pitää hieroa uudelleen unen saamiseksi, ryhti on kumara, askelpituus on lyhentynyt ja hänellä on vaikeuksia ”tarttua toimeen”. Lisäksi oikea käsi vapisee niin, että ruokailu on ”tapahtuma”. Terveyskeskuslääkäri epäili Parkinsonin tautia ja passitti lisätutkimuksiin. Tutkimukset eivät vielä ole alkaneet.

Kuulostaako siltä, että oireet voisivat olla Parkinsonin tautiin liittyviä? Kuoleeko potilas lopulta tähän sairauteen, eli viekö dopamiinin puutostila esimerkiksi sydänlihakselta tai muulta tärkeältä elimeltä lopulta voimat, ja potilas siten menehtyy tähän sairauteen? Kiitos etukäteen.

Oirekuvauksen perusteella kuulostaa varsin mahdolliselta, että isälläsi on Parkinsonin tauti. Vähintäänkin lisätutkimukset ovat aiheelliset. Parkinsonin taudin ennustetta olen käsitellyt aiemmin tällä palstalla. Löydät siihen liittyvää tietoa esimerkiksi arkistosta kohdasta ”Yleistä Parkinsonista/Miten tukea Parkinson-potilasta. Tarvittaessa vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin