Lääkkeiden ottaminen vaikeaa

Isällä on Parkinson diagnoosista 12 vuotta. Hän on nyt 82-vuotias. Jäykkyys vaivaa ja askel on lyhyt. Nyt ongelmana on lääkkeiden ottamisen vaikeus nielemisongelman takia. Lääke tarttuu kurkkuun ja joskus ruokakin yskittää kovasti. Makuulla tulee yskimistä ja isä valittaa, että pala on kurkussa. Suuta kuivaa usein.

Mikähän neuvoksi? Voiko levodopa/karbidopa/entakaponia jauhaa? Onko yskänlääkkeistä apua? Entä luontaistuotteista, joku on kehunut tyrniöljyä?

Levodopa/karbidopa/entakaponia voi jauhaa, murskata tai puolittaa kunhan ottaa lääkkeen kerralla (eikä esim. puoli tablettia nyt ja puoli tablettia tuntia myöhemmin). Levodopa/karbidopa/entakaponin tuoteselosteessa tosin sanotaan, että lääke tulisi ottaa kokonaisena, mutta tämä tarkoittaa siis sitä, että koko yhden tabletin lääkeannos tulee ottaa kerralla vaikkakin se olisi jauhettuna. Yskänlääkkeistä ei todennäköisesti saa apua nielemisvaikeuksiin. Tyrnistä (Hippophae rhamdoines) ei myöskään ole tutkittua tietoa ainakaan nielemisvaikeuksien osalta.

Toivottavasti lääkkeen jauhamisesta tulee riittävä apu. Suosittaisin isääsi myös ruokailemaan vain hyvän lääkevaikutuksen aikana (esim. n. 1 tunti lääkkeen ottamisesta). Hänen ruokailuaan saattaa lisäksi helpottaa ruokien soseuttaminen valmiiksi sekä liian nestemäisten ruokien saostaminen.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Silmässä läikkä

Minulla on ollut Parkinson diagnoosi 3 vuotta. Parkinson oireet ovat oikean käden vapina ja kömpelyys. Lapsesta saakka minulla on ollut silmälasit (pitkänäköisyys ja karsastus, lasit +8).Halusin uudet sangat ja kävin optikolla. Optikko ilmoitti, että oikeassa silmässä kello 7 veneen muotoinen läikkä ja vasemmassa kello 1 keskellä pyöreä läikkä.Vuosi sitten silmälääkärillä kaikki oli ok. Johtuuko tämä Parkinsonista? vai onko joku muu tauti? Mitä pitäisi tehdä?

Kysymyksestäsi ei aivan ilmennyt missä silmän rakenteessa läikät näkyivät, joten niiden luonnetta on vaikea arvioida. Joka tapauksessa ovat ilmeisesti oireettomia. Pitäisin kyseisten silmälöydökset liittymistä Parkinsonin tautiin epätodennäköisenä vaikkakin Parkinsonin taudissa dopamiinijärjestelmän heikkeneminen vaikuttaa jonkin verran myös silmien verkkokalvojen dopamiinijärjestelmään. Koska optikkosi ei ilmeisesti nähnyt silmälääkärin konsultaatiota tarpeelliseksi, kyseiset muutokset saattavat olla harmittomia. Asian varmistamiseksi kannattaa ehkä kuitenkin vielä varata aika silmälääkäriltäsi.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinsonin taudin epäily

Voisiko minulla olla Parkinsonin tauti? Olen 55-vuotias. Minulla on seuraavia oireita: oikea käteni vapisee voimakkaasti esim. juodessani vettä. Toisella kädellä saan vapinan pysäytettyä. Vapinaa esiintyy enemmän väsyneenä, mutta levossakin joskus. Pään alueellakin on ”hienoa” nykivää liikettä, joka on ajoittain voimakkaampaa.

Toisetkin ihmiset ovat havainneet vapinan. Ihmiset saavat puheestani huonommin selvää. Työskentelen sairaanhoitajana psykiatrian puolella ja joudun usein toistamaan puheeni. Jotkut asiakkaat jopa matkivat ”nykinääni”. No, monenlaista kuuluu sietää!

Työpäivän jälkeen en jaksa tehdä kotitöitä. Aiemmin harrastin juoksemista, nykyään kuljen lyhyemmin askelin. Rapuissa väsyn. Yöt nukun huonosti, levottomien jalkojen takia. Aamulla herätessä jalat ovat jäykät. Virtsankarkailua esiintyy ajoittain samoin kuin ummetusta. Lisäksi minulla on tasapainohäiriöitä, huimausta, etenkin vasen jalka ajoittain pettää liikkuessa. Syvä laskimotukos iski heinäkuussa, kun en päässyt kävelemään kipeän polvitaipeen takia. Nivelrikkoa ei ole todettu.

Minulla on todettu Sjögrenin oireyhtymä ja Kilpirauhasen vajaatoiminta. Lisäksi minulla on korkea kolesteroli 7,0 ja LDL 4,2, HDL 1,25 ja Trigly 1,85. Kuusi vuotta sitten MRI-tutkimuksessa on todettu cortikaalista atrofiaa ja väljät kammiot. Tutkimuksella etsittiin mahdollista MS-tautia. Sitä ei kuitenkaan ollut ja lääkärin mielestä ei tarvinnut tehdä enempiä tutkimuksia. Se oli ”ei ikää vastaava, mutta normaali löydös” ja vapinaahan kaikilla on silloin tällöin.

Minulla oli jo silloin tämän tyyppisiä oireita kuin nykyäänkin. Olin kuitenkin 6kg hoikempi. Nyt on BMI 28 ja paino on noussut, kun en ole voinut liikkua entiseen malliin. Yritän kuitenkin vähentää syömistä.

Voisiko minulla olla Parkinsonin tauti? Menenkö yksityiselle neurologille vai voinko yrittää ”unohtaa” oireeni ja jatkaa elämään väsyneenä, jäykähkönä keski-ikäisenä naisena? Töissä pitäisi selvitä vielä 7 vuotta.

Vapinat jaetaan neurologin vastaanotolla aktiovapinaan ja lepovapinaan. Aktiovapinan esiintyminen liittyy lihassupistukseen kun taas lepovapina esiintyy nimensä mukaisesti levossa. Kuvaamasi vapina esiintyy siis pääasiassa asentoa ylläpidettäessä (isometrinen lihassupistus) mutta hieman myös levossa. Lisäksi sinulla esiintyy vapinaa pään alueella.

Normaalistikin ihmisellä esiintyy vapinaa tietyissä tilanteissa ja tätä vapinaa kutsutaan fysiologiseksi vapinaksi. Tavallisesti fysiologinen vapina on vain vähäistä eikä se ole silminnähtävää, mutta tietyt tekijät saattavat tätä vapinaa korostaa. Esimerkiksi monille tuttua on vapiseminen jännittävissä tai ahdistavissa tilanteissa sekä krapulassa. Lisäksi tietyt sairaudet kuten kilpirauhasen liikatoiminta (sinulla on vajaatoiminta) voivat fysiologista vapinaa korostaa. Lisäksi on koko joukko lääkkeitä, jotka voivat vapinaa lisätä (kuten esimerkiksi käytössäsi oleva tyroksiini).

Fysiologinen vapina on yleisin. Seuraavaksi tulee essentiaalinen vapina, jolle on tyypillistä käsien aktiovapina jota esiintyy mm. asentoa ylläpidettäessä. Myös koko pään vapina on essentiaalisessa vapinassa tavallista. Essentiaalinen vapina voisi siis olla kyseessä, mutta se on vahvasti perinnöllistä. Viestissäsi ei ilmennyt onko suvussasi esiintynyt vapinoita. Mikäli vanhemmillasi tai sisaruksillasi on esiintynyt samantyyppistä vapinaa, se tukee tätä ajatusta essentiaalisesta vapinasta. Asiaa täytyy kuitenkin arvioida neurologin vastaanotolla. Essentiaaliseen vapinaan on tehokkaita lääkehoitoja käytettävissä. Tyypillisesti vapina on taudin ainoa oire, eikä se siis selitä muita sinulla esiintyviä oireita kuten väsymystä, tasapainohäiriöitä, huimausta sekä jalan pettämistä.

Oireesi selvästi huonontavat elämänlaatuasi päivittäin. Se on jo riittävä syy lähteä hakemaan apua. Ensivaiheessa suosittaisin määrittämään kilpirauhasarvot (vapina ja väsymys), jos ei ole vähään aikaan tehty. Sen jälkeen neurologi voisi yhdessä kanssasi pohtia tätä essentiaalisen vapinan mahdollisuutta muiden asioiden ohella.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Epilepsian yhteys Parkinsonin tautiin

Miesystäväni sairastui epilepsiaan 8 vuotta sitten. Pitkän taukojakson jälkeen kohtaukset uusiutuivat tämän vuoden alussa (kuusi kohtausta viikon sisällä ja pitkä sairasloma).

Ollessaan edellisistä johtuen neuropsykologisessa testissä hänen lähimuistinsa petti täysin ja hän joutui osastolle. Täysi yllätys! Sen enempää aivosähkökäyrä kuin lohkokuvauskaan ei tue uutta epilepsiakohtausta.

Hänellä on ollut pitkään (ainakin vuoden verran) vapinaa toisessa kädessä ja jalassa sekä lepoasennossa myös päävapinaa. Voiko kyseessä olla uusi sairaus eli Parkinson tai vaihtoehtoisesti Alzheimerin tauti? Miten saan lääkärit selvittämään asian? Rakastan häntä yli kaiken ja haluan, että selviydymme yhdessä.

Epilepsia ja Parkinsonin tauti eivät ole kovin kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Epilepsia ei tiettävästi aiheuta Parkinsonin tautia tai lisää sen riskiä. Voi toki olla, että henkilöllä on sekä epilepsia että Parkinsonin tauti vaikka ne eivät syy-seuraus-suhteessa olekaan.

Miesystävälläsi tapahtunut lähimuistin äkillinen ja täydellinen pettäminen ei ole lainkaan tyypillistä Parkinsonin taudille. Alzheimerin tautiin liittyy lähimuistin ongelma, mutta sekin on luonteeltaan pääasiassa hitaasti etenevä. Alzheimerin taudin ollessa kyseessä olisit ehkä todennut hänellä jo aiemmin muistiongelmia ennen muistin täydellistä pettämistä. Joskus muisti menee äkillisesti muutamaksi tunniksi tuntemattomasta syystä (ns. transietti globaali amnesia). Viestisi perusteella on joka tapauksessa vaikea arvioida muistinmenetyksen syytä. Miesystäväsi pääsi onneksi osastoselvityksiin ja sieltä todennäköisesti asia selviää.

Tietyt epilepsialääkkeet saattavat sivuvaikutuksena aiheuttaa hankalaa vapinaa. Tämän asian kartoittamiseksi suositan yhteydenottoa vapinan vuoksi
miesystäväsi epilepsiaa hoitavaan lääkäriin. Hänen vastaanotollaan voidaan tarkemmin arvioida vapinan laatua ja sen mahdollista yhteyttä epilepsialääkityksiin.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Onko minulla Parkinsonin tauti?

Jalkojani on särkenyt jonkin verran jo vuosia. Nyt kuitenkin jatkuvasti yötä päivää. Niska on ollut noin kolme viikkoa hyvin tulehtuneen tuntuinen. Särkylääkkeet auttavat hetken, mutta taas särky palaa niin jalkoihin kuin niskaankin. Työni on fyysistä ja kipujen vuoksi kivuliasta. Äidillä oli Parkinsonin tauti ja hoidin häntä paljon. Nyt pelkään, että minulla on Parkinsonin tauti. Onko aiheellista pelätä?

Parkinsonin taudin kolmea pääoiretta (lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus) sinulla ei viestisi perusteella ole. Siksi hakisin särkyjen syytä ensisijaisesti muualta. Alaraajojen ja niskan alueen särkyjen syyt ovat monet. Niskasärkyjä aiheuttaa yleisesti esimerkiksi niska-hartiaseudun lihastensio, joka on usein työperäinen ja saattaa olla hyvin hankalaoireinen. Alaraajasärkyjä aiheuttavat esimerkiksi erilaiset nivelvaivat. Vaikka äidilläsi oli Parkinsonin tauti, oireisiisi voit suhtautua rauhallisesti koska mitenkään tyypilliset Parkinsonin taudille ne eivät ole.

Suosittelen sinua kuitenkin hakeutumaan työterveyslääkärillesi jatkuvien särkyjen vuoksi. Sitä kautta voidaan arvioida oireiden syytä ja järjestää sinulle tarvitsemasi hoito.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Positiivinen glabella -heijaste

Mitä tarkoittaa kun glabella -heijaste on positiivinen?

Glabella-heijaste tunnetaan myös nimellä silmien räpäysheijaste. Se on silmiä suojaava refleksi, jossa pään alueelle kohdistuva ärsyke (esimerkiksi kevyt sormella naputtelu silmien väliin) aiheuttaa silmien sulkeutumisen.

Normaalisti toistuva ärsyke, esimerkiksi jatkuva naputtelu silmien väliin sekunnin välein, johtaa tottumiseen (ns. habituaatioon) ja silmät eivät enää sulkeudukaan, kun ärsyke on jatkunut hetken aikaa samanlaisena. Tietyissä taudeissa normaalia habituaatiota ei tapahdu eli silmien räpäyttely jatkuu vaikka ärsyke pysyy samana. Tällöin voidaan sanoa, että glabella-heijaste on positiivinen tai ehkä oikeammin että glabella-heijaste ei habituoidu.

Yksittäisenä löydöksenä glabella-heijasteella ei ole suurta merkitystä, mutta esimerkiksi Parkinsonin tautia epäiltäessä se tukee ajatusta Parkinsonin taudista muiden löydösten rinnalla. Syy glabella-heijasteen poikkeavuuteen ei ole aivan selvä. Kyseinen löydös ei myöskään ole ominainen vain Parkinsonin taudille vaan samankaltaista räpäysheijasteen poikkeavuutta nähdään tietyissä dementioissa ja muissa liikehäiriöissä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Kipeytyneet jalkapohjat

Olen sairastanut Parkinsonin tautia neljä vuotta. Kuntoni on olosuhteisiin nähden hyvä. Olen kova kävelemään, mutta nyt on tullut jalan pohjat kipeäksi. Onko mitään, mikä auttaisi tähän ongelmaan?

Jalanpohjien kipeytyminen ei tavallisesti liity Parkinsonin tautiin. Yleinen vaiva paljon kävelevillä on sen sijaan plantaarifaskiitti eli kansankielellä ”kantapään luupiikki”. Tässä vaivassa pahin kipupiste on jalanpohjassa hieman kantapään etupuolella ja sille altistaa ylipaino. Syynä tähän vaivaan on jalanpohjan jännekalvon ja kantaluun yhtymäkohdan ärtyminen. Puolella potilaista näkyy röntgen-kuvassa ko. paikassa kantapiikki. Hoitona on kuormitusta vähentävä pohjallinen, kortisonipistokset sekä jännekalvon venytysharjoitukset. Plantaarifaskiitin diagnostiikka ja hoito voivat tapahtua omassa terveyskeskuksessa, mihin suositan sinua hakeutumaan.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Mitä tehdä kun Parkinson-potilas laihtuu?

Olen Parkinsonin tautia sairastavan 87- vuotiaan vanhuksen hoitaja. Hän painaa 41kg, ruumiin lämpö on 34.4 normaali hänellä. Se on ollut hänellä kuulema aina.

Kysyisin, että mitä tehdä, kun vanhus laihtuu? Hän itse aamulla sanoo keittävänsä puuron. Päivälääkkeiden kanssa hän sanoo ottavansa banaania ja jotain juomista, yleensä vettä. Illalla neljän maissa menen ja teen jotain vahvempaa ruokaa joka sisältää rasvaa ja kermaa. Hän syö kuin lintu! Pieniä annoksia. Laboratoriokokeissa syksyllä oli kaikki arvot hyvät. Onko mitään tehtävissä?

Tärkeää olisi pois sulkea nielemisvaikeuksien mahdollisuus. Joskus pitkälle edenneillä Parkinson-potilailla esiintyy selittämätöntä painon laskua ja syyksi paljastuvat nielemisvaikeudet. Nielemisvaikeus voi johtaa siihen, että suun kautta otettava ravitsemus ei ole riittävä vaan asennetaan vatsapeitteiden läpi ns. PEG-letku. Potilaasi tulisi ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin. Nielemisvaikeuksia voidaan tutkia ns. nielemisfunktiotutkimuksella tai esimerkiksi puheterapeutin toimesta, mutta ensimmäinen arvio olisi hyvä tehdä hoitavan lääkärin vastaanotolla. Hän voi myös arvioida ovatko jo tehdyt aineenvaihdunnalliset laboratoriotutkimukset riittävät.

Jos sitten ilmenee, ettei mitään rakenteellista tai aineenvaihdunnallista syytä ole painon laskun taustalla, tarvitaan lisäravintoa välttämättömän energiatarpeen ja proteiinien saannin turvaamiseksi. Näitä asioita tulisi käsitellä lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Apteekissa esimerkiksi on tarjolla hyvänmakuisia ja helppokäyttöisiä pillillä juotavia ravintolisiä, jos vaikutelmana on ravinnon saannin vähyydestä johtuva aliravitsemus.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Hiirikäden tärinä

Olen 69- vuotias nainen ja sairastan reumaa. Oikea käteni tärisee, enkä pysty hallitsemaan sitä. Hiirtä käyttäessäni yritän rentouttaa kättäni aina välillä. Se auttaa välillä ei aina ja hiiri heiluu kuin tuuliviiri.

Jos kätesi tärisee myös levossa eikä ainoastaan hiirtä käyttäessä tai muussa lihastyössä, oire voi olla merkki Parkinsonin taudista. Muussa tapauksessa kyseeseen tulevat esimerkiksi staattiseen lihasrasitukseen liittyvä vapina, korostunut fysiologinen vapina tai esimerkiksi essentielli vapina. Miellyttävimmässä tapauksessa (jos liittyy vain hiiren käyttöön) ergonominen ranne-/kyynärtuki voi riittää hoidoksi.

Vapinasi kuulostaa kuitenkin siinä määrin hankalalta, että suosittelen ottamaan asian esille seuraavalla käynnilläsi omalla lääkärilläsi. Myös tietyt reumalääkkeet kuten syklosporiini, voivat aiheuttaa sivuvaikutuksena käsien vapinaa.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Miksi tautini etenee nopeasti?

Muistelen, että kaksi vuotta sitten laitoin Ystävänpäivä-messuilla lounaan ja kahvit 500 hengelle. Nyt olen varjo siitä energisyydestä. Diagnoosi tehtiin 18 kk sitten. Lääkitys ropiniroli hydrochloridum ja nyt 16 mg. 1v ja 1kk jälkeen lääkkeeksi myös rasagiliini 1mg x 1, levodopa ja karbidopa 100/25 1×4.

Keppi/ sauvat/ rollaattori käytössä. Tasapaino menee ja kaatuilen helposti, Jalat ovat kankeat ja särkee. Suu ikään kuin halvaantuu, puhe sössöttävää ja käsiala epäselvää. Minua verrataan paljon vanhempiin (itse56) ja kauemmin sairastaneisiin potilaisiin, jotka ovat paljon parempi kuntoisempia. Mitkähän seikat tämän ovat saaneet aikaan? Tiedän, että sairaus on yksilöllinen, mutta näin suuri ero? Onko mitään tehtävissä?

Parkinsonin tauti tosiaankin etenee yksilölliseen tahtiin ja taudin luonteessa on suurta vaihtelua. Joskus on myös niin, että alkuun Parkinsonin taudiksi epäilty tauti ei olekaan Parkinsonin tautia vaan jotakin muuta.

Saattaa esimerkiksi käydä niin, että tauti etenee tavallista nopeammin eikä Parkinson-lääkkeillä (erityisesti levodopalla) tunnu olevan kunnollista tehoa oireisiin. Tautiin saattaa myös tulla liitännäisoireita, jotka eivät ole Parkinsonin taudille tyypillisiä. Esimerkiksi MSA-tautiin (multippelisysteemiatrofia) voi liittyä ns. ortostaattinen hypotensio tai virtsanpidätyskyvyn häiriö kun taas PSP-tautiin (progressiivinen supranukleaarinen halvaus) voi liittyä silmien liikkeiden häiriö.

Viestisi perusteella en epäile, että sinulla olisi kumpaakaan näistä taudeista. Kyseessä voi hyvin olla Parkinsonin tauti, joka ainakin alkuvaiheessaan on edennyt tavallista nopeammin. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että mikäli tauti etenee nopeasti ja lääkkeet tepsivät huonosti myös diagnoosia voidaan arvioida uudelleen huomioiden mahdollisuus esim. näihin Parkinsonin taudin kaltaisiin sairauksiin joita myös Parkinson-plus syndroomiksi kutsutaan. Tavallisesti levodopa ei näissä taudeissa anna paljoa apua oireiden hallintaan. Mikäli sinulla levodopa ei tunnu vaikuttavan, voit ehkä keskustella näistä asioista vielä hoitavan neurologisi kanssa.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinsonin taudin ja dystonian yhteys

Onko todettu Parkinsonin ja dystonian välillä, että taudeilla olisi jotain yhteyttä? Olen 49 v nainen ja vuodesta -06 asti sairastanut cervikaalista dystoniaa, mutta tuntuu että oireet muuttuvat koko ajan Parkinsoniin. Olisiko aiheellista hakeutua uudelleen neurolle?

Dystonioita esiintyy erityisesti lääkityssä Parkinsonin taudissa ja tuolloin ne ovat levodopa-lääkitykseen liittyviä. Esimerkiksi cervikaalinen dystonia voi kuitenkin harvinaisena yhdistyä lääkitsemättömänkin Parkinsonin taudin oireisiin, mutta tuolloin herää epäily ennen kaikkea Parkinsonin taudin kaltaisista harvinaisemmista taudeista kuten PSP:tä (progressiivinen supranukleaarinen halvaus), MSA:ta (multippelisysteemiatrofia) ja kortikobasaalisesta degeneraatiosta. Näille taudeille on yhteistä se, että oireet muistuttavat erityisesti alkuvaiheessaan Parkinsonin tautia mutta niihin liittyy poikkeavia oireita kuten juuri dystonioita.

Dystonian ja Parkinsonin taudin yhteys on siis harvinainen mutta mahdollinen. Koska oireesi ovat aiemmasta muuttuneet, tilanne tulisi kartoittaa seuraavalla käynnilläsi dystoniaa hoitavan lääkärisi vastaanotolla.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta dystonioihin liittyen:
Tolosa ja Compta. Dystonia in Parkinson’s disease. J Neurol 2006; 253:VII7-13

« Takaisin 

Parkinson ja elinikä

55-vuotiaalla äidilläni on Parkinsonin tauti ollut jo muutamia vuosia. Hän ei itse ole puhunut sairaudestaan minulle koskaan suojellakseen minua, mutta haluaisin tietää mistä on kysymys. Äiti liikkuu paljon ja pitää kuntoaan hyvin yllä, mikä on hyvä asia sairauden kannalta. Mistään en ole kuitenkaan löytänyt tietoa, miten sairaus vaikuttaa elinikään. Ja kuinka todennäköistä olisi, että tila heikkenisi yhtäkkiä?

Epätietoisuudessa eläminen ei tunnu hyvältä ja se pelottaa. Itse olen niin nuorikin, että asun vielä kotona ja seuraan äidin elämistä päivittäin. Olen huolissani hänestä.

Olen ennusteellisia asioita käsitellyt aiemmin viestissä ”Miten tukea Parkinson-potilasta”, joka löytyy arkistosta kohdasta ”Yleistä Parkinsonista”. Uskon että sieltä löydät hakemasi tiedon taudin vaikutuksesta elinikään. Äkillinen heikkeneminen ei myöskään ole erityisen todennäköistä huomioiden, että kyseessä on ns. rappeumasairaus jonka luonteeseen kuuluu hidas asteittainen heikkeneminen. Esimerkiksi yleistilan laskuun tulehdusten tms. yhteydessä voi kuitenkin liittyä myös suhteellisen äkillinen Parkinson-oireiden lisääntyminen.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Apua perheelle terapiasta

Kysyin sinulta jo aikaisemmin äitini Parkinsonista (”Alkavan Parkinsonin oireet”, 04.08.2010), ja olen todella kiitollinen vastauksesta. Nämä asiat tulee ottaa puheeksi ja miettiä, mikä on äidin etu tuossa uniasiassa. Äiti ei itse unistaan kärsi, eikä muista nähneensä painajaista, mutta isä joutuu suojautumaan välillä melkoisen voimakkailta liikkeiltä. Tosin isä on tämän salannut äidiltä syystä, että äiti saattaisi hyvinkin suuttua tällaisista syytöksistä.

Perin hankala periodi on alkanut tämän taudin myötä. Äiti yrittää salata sairautta, eikä siitä saa muille kertoa, vaikka tokihan on ihan nähtävissä neurologiset muutokset jo. Hänen tilastaan ei voi millään tavalla keskustella niin ettei hän masentuisi. Eli asiasta ei oikeastaan saisi puhua.

Isä ei välttämättä ymmärrä äidin muuttunutta persoonallisuutta sairaudeksi, vaan pitää sitä pirullisuutena. Hän ei myöskään ole valmis helpottamaan äidin arkea niin, että hän pystyisi toimimaan mahdollisimman pitkään itsenäisesti. He asuvat hissittömässä talossa 3. kerroksessa, jonne äiti kantaa kauppa- ym. kassit.

Olen tullut siihen tulokseen itsekseni, että keskusteluterapia olisi nyt enemmän kuin paikallaan. Mikä vaan olisi oikea taho? Perheneuvola vai joku muu?

Perheneuvola voi olla hyvä ajatus, myös esimerkiksi terveyskeskuspsykologi tai terveydenhoitajakin tulee kyseeseen. Uskoisin oikeastaan, että tärkeintä ei ole keskusteluapua antava taho vaan vanhempiesi halukkuus käsitellä asioita ammatti-ihmisen johdatuksella. Voisi ajatella niin, että ensimmäinen taho olisi mahdollisimman matalan kynnyksen hoitoyksikkö (kuten juuri esimerkiksi terveyskeskuksen terveydenhoitaja). Kun asiat on saatu käyntiin ja ikään kuin ovi raolleen apua varten, voitaisiin sitten tarpeen mukaan ohjata jatkoapu varsinaiselle terapeutille.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Tukena Parkinson-potilaalle

Miten voin parhaiten auttaa miestäni? Hän on saanut tänään tietää sairastavansa Parkinsonin tautia. Minä sain tiedon äskettäin keskellä yötä. Kiireinen ja monessa mukana oleva mieheni on 63-vuotias.

Ensimmäinen asia on ottaa rauhallisesti. Parkinsonin taudin hoito on viime vuosina ja vuosikymmeninä kehittynyt aimo harppauksin, eikä diagnoosi ole enää sellainen tuomio heikentyneeseen elämänlaatuun kuin aiemmin. Rauhallisuutta lisää myös taudin rauhallinen luonne. Kyseessä ei onneksi ole nopeasti etevä ja invalidisoiva sairaus vaan tauti, joka rauhalliseen tahtiin lisää oireita, joita taas voidaan nykylääkityksillä tehokkaasti hoitaa.

Parhaiten autat tässä vaiheessa miestäsi keskustelemalla hänen kanssaan diagnoosista ja sen aiheuttamista tunteista. Yhdessä olette vahvempia. Myöhemmin tulee tarve saada asiallista tietoa taudin oireista ja hoidoista. Tietoa saatte hoitavalta neurologilta ja suosittelen myös lämpimästi tutustumaan Suomen Parkinson-liiton sivustoon https://www.parkinson.fi sekä liittymään jäseneksi. Suosittelen osallistumaan Parkinsonin taudin ensitietopäivään ja myöhemmin myös sopeutumisvalmennuskurssille. Näistä tahoista saa asiallista ja ajantasaista tietoa Parkinsonin taudin hoidoista ja kuntoutuksesta. Sopeutumisvalmennuskursseista löytyy myös ns. parikursseja, joihin voi puoliso osallistua.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinson-potilaan asumisjärjestelyt

Millaista asumismuotoa suosittelet Parkinsonia sairastavalle, vielä omillaan pärjäävälle, mutta iäkkäälle (72 v.) ja jo oireista jonkin verran kärsivälle mieshenkilölle? Jos pystyisi vähän asioita ennakoimaan ja saamaan asumisjärjestelyt kuntoon ennen kuin on ihan pakko.

Tavoitteena on asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Tähän vaikuttavat mm. kodin sijainti, palvelujen läheisyys, kodin tyyppi (omakotitalo/kerrostalo), talon varustetaso (portaat/hissi/asuinkerros).

Esimerkiksi hissillisessä kerrostaloyhtiössä asuminen onnistuu pitkään, sen sijaan puulämmitteisessä maatalossa taudin aiheuttamat esteet tulevat nopeammin esille. Kotona asumista voidaan tukea myös tekemällä kodinmuutostöitä (kahvoja, liukuesteitä, apuvälineitä, yms.) sekä järjestämällä kotiin ulkopuolista apua (kotisairaahoito/kotiapu/siivousapu tms.). Kodinmuutostöitä ja kodin ulkopuolista apua tuetaan yhteiskunnan toimesta, näistä asioista voi keskustella esimerkiksi oman terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Isäsi saattaa myös olla oikeutettu eläkkeensaajan hoitotukeen.

Mikäli sitten kaikkien näiden tukimuotojen jälkeenkään ei kotona asuminen onnistu, tulee kyseeseen esim. palvelutalotyyppinen asumismuoto, jossa yksityisyys säilyy mutta apu on tarvittaessa lähellä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Stressin vaikutus Parkinsonin tautiin

Mikä on fyysisen ja/tai psyykkisen stressin vaikutus Parkinsonin taudin etenemiseen?

Parkinsonin taudin etenemisen nopeudessa on tosiaan huomattavia yksilöllisiä eroja ja syyt näihin eroihin ovat pitkälti hämärän peitossa. Tutkittua tietoa esimerkiksi psyykkisen ja fyysisen stressin vaikutuksesta ei juuri ole kaiketi siksi, että tällaisen laajan seurantatutkimuksen käytännön järjestäminen ja tulosten tulkinta olisivat hankalia.

Selvää joka tapauksessa on fyysisen aktiivisuuden ja esimerkiksi fysioterapian hyöty Parkinsonin taudissa. Sama pätee muistitoimintoja ja vireyttä ylläpitävään ajatteluun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kysymyksessäsi kuitenkin ilmeisesti tarkoitit liiallista fyysistä rasittamista kuten tuntien puusavottaa tai kovaa psyykkistä stressiä esimerkiksi työelämään liittyen. Tutkittua tietoa tautiprosessin etenemiseen liittyen ei siis ole, mutta huomioiden esim. stressin ja persoonallisuuden (ns. A-tyypin persoonallisuus) todetun yhteyden mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, pidän liiallista stressiä haitallisena yleiselle terveydentilalle mukaan lukien Parkinsonin tauti.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Mitä tarkoittaa Morbus Parkinson?

Mieheni sai diagnoosin G20 Morbus Parkinson. Mitä se tarkoittaa?
Kiitos.

Parkinsonin taudin koodi Suomessa käytössä olevassa tautiluokituksessa on G20 ja morbus tarkoittaa latinaksi tautia. Miehelläsi on siis diagnosoitu Parkinsonin tauti. Tietoa taudista saat esimerkiksi hoitavalta lääkäriltä, Suomen Parkinson –liitosta ja tämän palstan arkistosta.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Onko Ménièrellä ja Parkinsonin taudilla yhteyttä?

Hei! Onko mahdollista, että Ménièrellä ja Parkinsonilla olisi joku yhteys? Siis esim. jos on pitkään sairastanut Ménièreä, ja noin kuusikymppisenä todetaan Parkinson.

Ménièren taudin ja Parkinsonin taudin yhteys vaikuttaa epätodennäköiseltä. Kirjallisuudesta ei löydy tähän viittaavaa tietoa eikä Ménièren tauti näytä vaikuttavan Parkinsonin taudin riskiin. Ménièren tauti vaikuttaa pääosin sisäkorvassa kun taas Parkinsonin tauti vaikuttaa erityisesti aivojen tyvitumakkeissa.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinsonista puhuminen lapselle

Miten selittää n. 10-vuotiaalle lapselle taudin eteneminen? Siis se, että tauti muuttaa ihmistä, mutta ei varsinaisesti tapa.

Olen joskus vastaanotolla verrannut Parkinsonin taudin etenemistä nivelrikkoon. Mitään kovin dramaattista äkkinäistä huonontumista ei siis ole odotettavissa vaan pikemminkin oireet asteittain lisääntyvät haittaaviksi kuten nivelrikossa. Ensin polvi vain hieman kipuilee rasituksessa, vuosien saatossa säryt lisääntyvät ja lopulta polvea voi käyttää vain vähän.

Kymmenvuotiaalle lapselle ei nivelrikko sano mitään, joten tarvitaan konkreettisempi arkielämän vertaus. Parkinsonin tautia voisi ehkä verrata vaikka tutun pihaportin rapistumiseen, rappeumasairaudesta kun on kysymys. Alkuun portti aukeaa sutjakkaasti ja sulavasti. Taudin vuoksi saranat ruostuvat ja jäykistyvät, portti tärisee kun sitä avataan. Portti toimii kyllä, mutta voimaa ja vaivaa tarvitaan enemmän sen käyttämiseen. Kun saranoita öljytään (lääkkeet), toiminta paranee.

Vanhakin portti toimii hyvin kun siitä pitää huolta.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin