Parkinson-oireita
Parkinson-oireita?
Mieheni täyttää toukokuussa 70 v. Tapasin hänet v. 2000. Menimme naimisiin 2007. ”Pakotin” hänet neurologille 2 vuotta sitten pään ajoittaisten sivuttaisliikkeiden ja sormien kouristelun vuoksi. Testien ja pään viipalekuvauksen jälkeen neurologi ei Parkinsoniksi pystynyt vielä silloin määrittelemään vaivoja. Nyt pään sivuttaisliike oikealle on jatkuvaa ja käsien kouristelu myös. Pitelee niitä mahdollisimman paljon piilossa tai yhdessä etten huomaisi.
Muutamana yönä, kun heräsin, kuulostelin kummallista ”kraps” -ääntä, joka toistui puolen minuutin välein ja jatkui, kunnes nukahdin. Oliko jalan vai käden aikaansaama, en tiedä. Myös aamujäykkyyttään valittelee, eikä tuo tasapainokaan ole enää ennallaan. Liikkuu ja jumppaa paljon, joskus tuntuu ihan neuroottiselta tuo jokapäiväinen liikunnan tarve.
Omasta mielestään hänessä ei ole mitään vikaa, suuttuu, jos otan asian puheeksi, eikä neurologillekaan aio uudelleen mennä. Olen tosi huolissani hänestä. Liittyvätkö oireet Parkinsoniin vai johonkin muuhun hermostohäiriöön?
Kyselee huolestunut vaimo.
Sormien kouristelu ja pään sivuttaisliikkeet eivät ole tyypillisiä Parkinsonin taudin ensioireita. Kramppeja ja pakkoliikkeitä saattaa Parkinsonin tautiin liittyä, mutta ne ovat tavallisesti levodopahoidon pitkäaikaishaittavaikutuksia. Pään vapinaa on Parkinson-potilailla, mutta yleisempää on toispuoleinen yläraajan lepovapina. Parkinsonin tautia vastaan puhuu myös se, ettei neurologi kaksi vuotta sitten tunnistanut Parkinsonin taudille tyypillisiä oireita tai löydöksiä.
Miestäsi voi olla vaikea suostutella uudestaan neurologin vastaanotolle, mikäli hän ei itse näe tilanteessa merkittävää ongelmaa. Viestisi perusteella jonkinasteisia tahattomia pakkoliikkeitä joka tapauksessa on, ja näihin on parhaassa tapauksessa tehokkaita hoitoja käytettävissä. Ehkäpä näin perusteltuna miehesi punnitsee vastaanottokäynnin mahdolliset hyödyt sen haittoja suuremmiksi.
Eräs mahdollinen syy kuvaamillesi oireille on dystonia. Dystoniaa on tällä palstalla hieman aiemminkin käsitelty. Kyseessä on siis lihasten toiminnansäätelyn häiriö, joka voi aiheuttaa juuri kuvaamiasi toistuvia ja nykiviä liikkeitä virheasentojen lisäksi. Usein dystoninen häiriö kohdistuu niskan lihaksistoon aiheuttaen pään kiertymistä ja nykiviä pään liikkeitä. Mikäli dystonia on kyseessä, voidaan sitä hoitaa botuliinipistoksilla.
Pelkän viestin perusteella mitään diagnoosia ei voi tehdä. Oireiden lisääntymisen vuoksi uskon kuitenkin, että diagnostiikassa päästäisiin nyt eteenpäin verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin oireita oli vasta vähän.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Koko vartalon nytkähtely
Koko vartalon nytkähtely
Hei, kysyn äitini puolesta. Hänelle on tullut noin puolitoista vuotta sitten nytkähtelyä vartaloon, jolloin koko kroppa heilahtaa. Vaiva on lisääntynyt, ja sitä on käytännössä joka päivä haitaten normaalia elämää välillä todella paljon. Tästä vaivasta on käyty lääkärissä useammankin kerran, jolloin on arveltu sen johtuvan parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmälääkkeestä, B-vitamiinin puutteesta ym. Äidillä on myös jäykkyyttä, särkyjä, voimakasta huimausta ajoittain, mutta ne voivat johtua myös lepovaiheessa olevasta nivelreumasta. Lisäksi on sokeritauti, verenpainetauti ja osteoporoosi sekä rytmihäiriöitä.
Kysyisin, voisiko Parkinsonin taudissa olla tämän kaltaista vartalon nytkähtelemistä. Suoranaista vapinaa ei ole.
Kiitos vastauksesta.
Edenneeseen lääkittyyn Parkinsonin tautiin saattaa levodopahoidon seurauksena liittyä pakkoliikkeitä eli dyskinesioita. Tällaiset pakkoliikkeet saattavat esiintyä myös vartalon alueella ja estää esimerkiksi paikallaan istumisen. Äidilläsi ei Parkinsonin tautia ole todettu eikä sen hoitoon tarkoitettua levodopaa ole käytössä, joten tästä ei voi olla kysymys. Alkuvaiheen oireena vartalon nytkähtely olisi poikkeuksellista, koska muita tyyppioireita ei jäykkyyttä lukuun ottamatta esiinny.
Mikäli neurologi ei ole vielä tutkinut äitiäsi vartalon nytkähtelyn vuoksi, saattaisi se olla hyödyksi. En niinkään epäile Parkinsonin tautia oireiston taustalla, vaan kyseessä voi periaatteessa olla jokin harvinaisempi liikehäiriö, joka aiheuttaa lihasten nykäyksiä (myoklonusta).
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Yleisjäykkyys ja kipukihelmöinti
Yleisjäykkyys ja kipukihelmöinti
Hei, olen 58-vuotias mies. Kummankin käden sormet ovat jäykät, ja mieto kipukihelmöinti koko ajan – samaten jalkaterissä. Nyrkkiin puristamisessa täytyy käyttää voimaa. Voimankäyttö raajoissa tuntuu, että on käytettävä kaikki voima. Yleisjäykkyyttä on. Äidilläni oli Parkinson, käsien uupumista ja vaikeus puristaa ne nyrkkiin.
Jos sinulla on lisäksi liikkeiden hitautta ja oireisto on toisella puolella pahempi, on Parkinsonin tauti periaatteessa mahdollinen. Tämä varsinkin siksi, että äidilläsi on samantyyppistä oireistoa ja Parkinson-diagnoosi. Nyrkistysvaikeus ei kuitenkaan ole Parkinsonin taudin tyyppioire.
Nyrkistysvaikeutta esiintyy myös ja erityisesti ns. myotonia-oireessa. Myotoniassa saattaa olla vaikeutta laittaa käsi nyrkkiin, ja kylmä pahentaa tätä oiretta. Myotonista nyrkistysvaikeutta esiintyy erityisesti liikesuorituksen alkuvaiheessa, ja jäykkyys laukeaa liikettä toistettaessa. Myotonian mahdollisuutta voidaan arvioida neurologin vastaanotolla ja lihas-sähkötutkimuksella (ENMG).
Oireesi joka tapauksessa kuulostavat sen verran hankalilta ja toimintakykyä haittaavilta, että suosittelen hakeutumaan neurologin vastaanotolle tilanteen tarkemmaksi arvioimiseksi.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Voimakkaat mielialan vaihtelut
Voimakkaat mielialan vaihtelut
Kuuluvatko voimakkaat mielialan vaihtelut Parkinsonin tautiin?
Voimakkaat mielialan vaihtelut eivät tyypillisesti liity Parkinsonin tautiin. Mielialan mataluutta ja depressiotakin esiintyy kuitenkin suhteellisen runsaasti. Osittain kyseessä on mukautumisreaktio krooniseen sairauteen, mutta mielialan mataluus saattaa liittyä osittain myös aivojen välittäjäainetoiminnan häiriöön. Tyypillistä ei kuitenkaan ole voimakas vaihtelu mielialoissa.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Hyperseksuaalisuus
Hyperseksuaalisuus
Olen yli 60-vuotias mies. Minulla on ollut nuoruudesta saakka vahva libido. Parkinsonin taudin lääkitys on ollut vajaan vuoden. Erektiolääkkeen olen tarvinnut vasta Parkinsonin taudin aiheuttaman masennuksen vuoksi. Olen päässyt masennuksen yli. Seksin tarve on ollut aiemmin normaalia, nuorena tiheä. Nyt lääkkeiden sivuvaikutuksena tarve on noin kolminkertaistunut edeltävästä tilanteesta. Haittatekijänä on lähinnä yöunten häiriintyminen.
Neurologi kertoi, että myös hyperseksuaalisuuteen on lääke. Eikö nykyistä lääkitystä voi vähentää sivuvaikutusten vuoksi? Koska asia ei ollut vielä yhtä akuutti, en kysynyt tarkemmin. Seuraava käynti on vasta 6 kk:n kuluttua ja siksi kysyn, aiheuttaisiko jälleen uusi lääkitys halun ja kyvyn häviämisen vai vain toivotun määräisen vähenemisen? Missään tapauksessa en hyväksy sitä mahdollisuutta, että halu ja kyky katoaisivat.
Tietyt Parkinsonin tautiin käytettävät lääkkeet saattavat lisätä sukupuoliviettiä liiaksi pakonomaiseen tilanteeseen saakka ja tuolloin puhutaan hyperseksuaalisuudesta. Koska oire liittyy dopamiinijärjestelmän aktivoitumiseen lääkkeen johdosta, hyperseksuaalisuuden vähentämiseksi on parasta vähentää dopamiiniagonistilääkitystä tai lopettaa se. Eli lääkityksen vähentäminen olisi suositeltavaa, ei uuden lääkkeen aloittaminen.
Jos puhutaan hyperseksuaalisuuden hoidosta yleisesti (ei liittyneenä Parkinsonin taudin hoitoon), miehillä hoitoon käytetään esimerkiksi antiandrogeenejä (miessukupuolihormoneja estävät lääkkeet). Myös tietyillä mielialalääkkeillä hoidetaan liiallista seksuaalista halukkuutta.
Sinulla on kuitenkin libido ollut kunnossa koko iän ja nyt lääkkeiden aloittamisen jälkeen se on lähinnä vilkastunut. Koska haitta rajoittuu vilkkaisiin uniin, en näe tarvetta uuden lääkkeen aloittamiselle halujen hillitsemiseksi. Korkeintaan voitaisiin vähentää dopamiiniagonistia ja sillä toimenpiteellä ehkä yöt rauhoittuisivat. Vastaavasti sitten jotakin muuta lääkettä tehostettaisiin, jotta Parkinson-oireet eivät lisääntyisi.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Parkinson ja alkoholi
Parkinson ja alkoholi
Minua huolettaa Parkinson ja alkoholi. Mieheni on sairastanut diagnosoitua Parkinsonia noin 2 vuotta. Hän käyttää alkoholia omasta mielestään kohtuullisesti mutta onko 2 olutta ja lasillinen viiniä mielestänne kohtuullista. Huomaan että hänen liikkeensä hidastuu ja käden vapina lisääntyy. Olenko turhaan huolissani?
Kohtuullinen alkoholin käyttö ei tiettävästi ole haitaksi Parkinsonin taudin kannalta. Suosittelen kuitenkin välttämään alkoholin käyttöä lääkkeiden ottamisen yhteydessä. Viime vuosina on esitetty että pieni päivittäinen alkoholin käyttö ei olisi haitaksi muutenkaan vaan siitä saattaa jopa olla hyötyä mm. sepelvaltimotaudin ja sappikivitaudin estossa.
Lähinnä kysymys onkin siitä, minkä käytön katsotaan olevan kohtuullista. Ensinnäkin raja on yksilöllinen ja riippuu mm. painosta ja alkoholin sietokyvystä. Kohtuullisen käytön rajaksi on suositettu (American Heart Association) enintään kahta alkoholiannosta päivässä miehille ja yhtä alkoholiannosta päivässä naisille (1 annos = 1 pullo keskiolutta tai 12 cl mietoa viiniä tai 4 cl kirkasta). Tämän määritelmän mukaan miehesi alkoholin käyttö on liiallista (3 annosta/päivä), jos käyttö on päivittäistä.
Nämä rajat eivät ehkä kuitenkaan motivoi riittävästi alkoholin käytön vähentämiseen. Tärkeämpänä asiana pitäisinkin huomaamiasi oireita alkoholinkäytön yhteydessä. Suosittelen sinua, jos mahdollista, keskustelemaan miehesi kanssa näistä alkoholinkäytön yleisistä suosituksista, hänen kokemistaan oireista alkoholinkäytön yhteydessä sekä omasta huolestasi. Miestäsi hoitava lääkäri voi vielä halutessanne vastaanotolla keskustella alkoholin käytön suosituksista tarkemmin.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Parkinson ja diabetes
Parkinson ja diabetes
Minun Parkinsonin tautini tunnistettiin 2002 ja diabetes 2009. Onko olemassa ohjeita tällaisen tautiparin hoidosta? Esim. minkälainen ravinto ja minkälainen nauttimisen ajoitus sopii molempiin vaivoihin? Parkinsonin taudin lääkkeeni ovat: selegiliini, pramipeksoli sekä entakaponin, levodopan ja karbidopan yhdistelmälääke. Diabetesta hoidan insuliinipiikityksellä kerran vuorokaudessa.
Periaatteessa diabeetikoille annetut ravitsemusohjeet soveltuvat hyvin myös Parkinsonin tautia sairastavalle. Diabeetikko voi tavallisesti syödä samanlaista monipuolista ruokavaliota, josta hyötyä terveyden kannalta muillekin. Insuliinihoitosi vuoksi ravinnon hiilihydraattimäärä tulee olla arvioituna. Diabetesliiton julkaisema ruokavaliosuositus löytyy oheisesta linkistä:
https://www.diabetes.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=1219
Parkinsonin taudin osalta on hyvä huomioida, että runsaasti valkuaista sisältävä ravinto voi heikentää Parkinsonin taudin lääkitysten tehoa erityisesti levodopan osalta. Suomen Parkinson-liitto ja ravitsemusterapeutti Outi Saarinen ovat koonneet erinomaisen kattavat ravitsemusoppaan, joka löytyy Suomen Parkinson-liiton sivuilta:
https://www.parkinson.fi/sites/default/files/ravitsemus_parkinson.pdf
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Parkinson-potilaan ruokavalio
Parkinson-potilaan ruokavalio
Apua arjen ja juhlan aterioiden päivittäiseen suunnitteluun:
– sokeri
– mysli
– kasvikset
– leipä
– juoma
Suomen Parkinson-liitto on julkaissut erinomaisen ravitsemusoppaan Parkinson-potilaille. Se toivottavasti auttaa sinua aterioiden suunnittelussa:
https://www.parkinson.fi/sites/default/files/ravitsemus_parkinson.pdf
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Ravintolisän vaikutus Parkinsoniin
Ravintolisän vaikutus Parkinsoniin
Onko haittaa, jos syön vitaePro:ta? Minulla on pitkävaikutteinen ropiniroli 10 mg ja selegiliini 10 mg lääkityksenä. Olen huomannut, että VitaePro antaa minulle paljon vireyttä päivän askareisiin. Kiitos.
VitaePro on antioksidantteja ja vitamiineja sisältävä ravintolisä, jonka vaikutusta Parkinsonin taudissa tai yhteisvaikutuksia Parkinson-lääkkeiden kanssa ei tiettävästi ole tutkittu. Monet Parkinson-potilaat kuitenkin syövät samantyyppisiä valmisteita tai vitamiineja ja antioksidantteja erikseen. Mikäli kyseessä on suomalaisessa apteekissa myytävä valmiste ja valmistetta käyttää annosteluohjeen mukaisesti, siitä ei todennäköisesti ole haittaa.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Stimulaattori ja liikunta
Stimulaattori ja liikunta
Hei! Työssäni fysioterapeuttina tuli esille kysymys, jossa Parkinsonin tautia sairastava asiakas haluaisi ohjeet liikuntaan/jumppailuun. Hän kysyy ohjeita, koska hänelle on asennettu ns. tahdistin, stimulaattori?
Tällainen toimenpide ei ole ennestään tuttu, joten olisin kiitollinen, jos saisin jotain tietoa siitä, mitä rajoituksia tällainen laite tuo liikuntaan. Millainen liikunta olisi suotavaa?
Parkinsonin taudin hoitoon käytettävä aivojen syvästimulaation (deep brain stimulation) ei aiheuta merkittäviä esteitä fysioterapeuttiselle kuntoutukselle tai omatoimiselle liikunnalle. Laitteisto on kokonaisuudessaan ihon alla. Fysioterapeuttisessa kuntoutuksessa voidaan noudattaa normaaleja Parkinson-kuntoutuksen periaatteita potilaan voinnin mukaisesti.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Parkinsonin vaikutus ajokuntoon
Parkinsonin vaikutus ajokuntoon
Hei! Olen löytänyt paljon tietoa Parkinsonin taudin diagnosoimisesta, hoidosta, kuntoutuksesta yms. Kun tällainen mahdollisuus tarjotaan, että voin ammattilaiselta kysyä, niin tottakai käytän tilaisuuden hyväkseni. Kysymykseni kuuluukin, miten Parkinsonin tauti vaikuttaa ikäihmisen ajokuntoon? Mitä haasteita se tuo mukanaan taudin alkuvaiheessa, ja missä vaiheessa taudin kehitystä ihmisen on hyvä luopua ajokortistaan? Kiitos jo etukäteen vastauksesta!
Psykologi Pekka Kuikka ja neurologit Anne-Maria Kuopio ja Timo Mäkinen ovat kirjoittaneet Suomen Parkinson-liiton lehteen kattavan artikkelin Parkinsonin taudin vaikutuksesta ajokykyyn, johon viittaan.
https://www.parkinson.fi/sites/default/files/ajaminen_ja_park.pdf
Tätä artikkelia ja uusia lääkärin ilmoitusvelvollisuusasioita on käsitelty tässä uudemmassa artikkelissa:
https://www.parkinson.fi/sites/default/files/1_2007Korttikatkolla.pdf
Toivottavasti löydät niistä hyödyllistä tietoa päättötyötäsi varten.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Parhaat liikuntamuodot Parkinson potilaalle
Parhaat liikuntamuodot Parkinson-potilaalle
Hei! Onko Parkinsonia sairastavalle henkilölle parempi liikuntaväline juoksumatto vai Cross-trainer? Toivoisin myös pientä perustelua vastauksellesi, lämmin kiitos.
Juoksumatto lisää kardiovaskulaarista kuntoa sekä alaraajojen lihasvoimia, cross-trainer lisäksi ylävartalon lihasvoimia. Tutkittua tietoa tästä ei ole, mutta huomioiden Parkinsonin taudin oireet sekä ylä- että alaraajoissa, uskoisin cross-trainerilla saavutettavan ehkä hieman kokonaisvaltaisempaa kuntoutusta. Tämä siis sillä oletuksella, että mitään muuta kuntoutusmuotoa ei käytetä ko. laitteiden lisäksi.
Paras kuntoutuksellinen hyöty saavutetaan kuitenkin monipuolisella liikunnalla, johon voi liittyä esimerkiksi sekä juoksumatto että cross-trainer yhdistettynä pallopeleihin, voimaharjoitteluun, sauvakävelyyn ja venytyksiin.
Suomen Parkinson-liiton opas:
https://www.parkinson.fi/sites/default/files/liikuntaopas.pdf
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Väsymyksen ja stressin vaikutukset
Väsymyksen ja stressin vaikutukset
Viime syksynä oli Studio 55:ssä ohjelma Parkinsonista, siinä oli esim. kahdesta asiasta kysymys, jotka kiinnostavat. Miten Parkinsoniin liittyy väsymys? Miten Parkinson-potilaaseen vaikuttaa stressi?
Väsymys tai uupumus (jota myös fatiikiksi kutsutaan) on Parkinsonin taudissa yleisempää kuin terveellä väestöllä. Uupumuksen lisääntymiseen vaikuttavat Parkinsonin taudin oireiden vaikeusaste, unettomuuden ja muiden unihäiriöiden määrä, mielialaongelmat sekä myös sukupuoli. Tutkimusten mukaan uupuneisuutta Parkinsonin taudissa esiintyy erityisesti naisilla. Syy tähän on epäselvä, mutta asiaan saattaa olla yhteydessä dopamiinijärjestelmässä todetut erot sukupuolten välillä.
Henkinen stressi näyttää lisäävän Parkinsonin taudin oireita erityisesti hienomotoriikan suhteen (esim. kirjoittaminen), mutta vähemmän liikkumisen ja ryhdin suhteen. Oireiden lisääntymisen on oletettu olevan osittain yhteydessä stressihormonien erittymiseen ja niiden vaikutukseen liikkeitä säätelevissä aivotoiminnoissa. On jopa ehdotettu, että henkinen stressi kiihdyttäisi Parkinsonin taudin etenemistä.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Kirjallisuutta väsymyksestä Parkinsonin taudissa:
Beiske ym. Fatigue in Parkinson’s disease: prevalence and associated factors. Mov Disord 2010;25:2456-2460
Kirjallisuutta henkisestä stressistä Parkinsonin taudissa:
Metz.,Stress as a modulator of motor system function and pathology. Rev Neurosci 2007;18:209-222
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Parkinson-lääkkeet ja ruokavalio
Parkinson-lääkkeet ja ruokavalio
Sairastan Parkinsonin tautia. Lääkkeet: pitkävaikutteiset ropiniroli ja levodopa-karbidopa. Vaikuttavatko lääkkeet, vaikken noudata mitään ruokavaliota? Voiko kolesterolilääkkeen ottaa samaan aikaan Parkinson-lääkkeiden kanssa? Mikä paras aika ottaa kolesterolilääke, aamu vai ilta? Kiitos vastauksista.
Ropiniroli ja levodopa-karbidopa vaikuttavat, vaikka et noudata mitään tiettyä ruokavaliota. Levodopa-karbidopan vaikutus saattaa vähentyä, mikäli lääkkeen ottaa hyvin proteiinipitoisen aterian yhteydessä. Ruokavalioon liittyen löydät ohjeita tarkemmin Parkinson-liiton ohjeesta:
https://www.parkinson.fi/sites/default/files/ravitsemus_parkinson.pdf
Kolesterolilääkkeen voi ottaa samanaikaisesti Parkinson-lääkkeiden kanssa. Kolesterolilääke on parasta ottaa iltaisin.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Pystyykö Parkinsonin taudin aiheuttamaan itse
Pystyykö Parkinsonin taudin aiheuttamaan itse?
Parkinsonin tautia ei pysty aiheuttamaan itse. Tämä on totta jo pelkästään siksi, että taudin perussyy ei ole selvillä, vaikkakin sen aiheuttamat muutokset aivoissa tunnetaan melko hyvin.
Parkinsonin taudin kaltaisin tilan voi kuitenkin saada aikaiseksi tietyillä myrkyillä. Tunnetaan esimerkiksi MPTP-niminen hermomyrkky, joka voi aiheuttaa Parkinsonin taudin kaltaisen tilan. Yhdysvalloissa joukko huumeriippuvaisia ihmisiä sairastui äkillisesti 80-luvulla Parkinsonin taudin kaltaiseen tilaan ja ilmeni, että heidän käyttämässään suonensisäisessä huumeessa oli epäpuhtaus, MPTP joka oli tuhonnut aivojen dopamiinijärjestelmää. MPTP:n aiheuttama oireisto ja muutokset eivät kuitenkaan täysin vastaan tavallista Parkinsonin tautia, joten ei voida olettaa että Parkinsonin taudin aiheuttaja olisi MPTP.
Parkinsonin tautiin sairastuu ihmisiä erilaisista lähtökohdista ja erilaisilla taustoilla, eikä selvää yhtä yhdistävää tekijää ole tähän mennessä löytynyt.Tutkimustyö taudin syntymekanismeista on kuitenkin kiivasta.
Neurologi William Langstonin kirjoittama kirja MPTP:n löytymisestä:
Langston ja Palfreman. The case of the frozen addicts. 1995.
Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Mistä kaatuilu voi johtua
Mistä kaatuilu voi johtua?
Minulla on ollut kolme vuotta Parkinsonin tauti. Mistä johtuu nyt jatkuva kaatuilu?
Parkinsonin tautia sairastavan henkilön kaatuilu voi johtua monesta eri asiasta, joista vain osa on Parkinsonin tautiin tai sen hoitoon liittyviä. Tasapainonhallinta voi olla huonontunut esimerkiksi alaraajojen nivelongelmiin liittyen tai voi esiintyä korvaperäistä huimausta, joka hankaloittaa tasapainon ylläpitämistä.
Itse Parkinsonin tautiin saattaa liittyä tasapaino-ongelmia, jotka usein johtuvan alaraajojen jäykkyydestä yhdistettynä hidasliikkeisyyteen ja ryhtimuutokseen. Kaatumiset tapahtuvatkin usein eteenpäin sekä kääntymisten/liikkeellelähdön yhteydessä. Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä kaatumisriski on lisääntynyt, vaikka lääkitys olisi optimaalinen. Keskeisiä riskitekijöitä Parkinson-potilaan kaatumisille ovat aiemmat kaatumiset ja pystyasentoon liittyvä verenpaineen aleneminen (ortostatismi). Suhteellisen aikaisessa vaiheessa kaatumisia esiintyy erityisesti ns. Parkinsonismi plus –oireyhtymissä kuten PSP-taudissa.
Tasapainovaikeuksia voidaan hoitaa esimerkiksi fysioterapialla, liikkumisen apuvälineillä ja joillakin lääkehoidoilla. Parkinsonin taudissa esiintyviin kävelyvaikeuksiin on kokeiltu mm. metyylifenidaattihoitoa .
Kirjallisuutta tähän liittyen:
Boonstra ym. Gait disorders and balance disturbances in Parkinson’s disease: clinical update and pathophysiology. Curr Opin Neurology 2008;21:461
Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Voinko käyttää näitä valmisteita yhdessä lääkitykseni kanssa
Voinko käyttää näitä valmisteita yhdessä lääkitykseni kanssa?
Sairastan Parkinsonin tautia. Aloin syömään valmistetta (Kapsaisiini+kromi) yhden kapselin päivässä , ohjeessa on 3 päivässä. Lääkkeet, joita käytän, ovat levodopa + karbidopa 25MG/100MG 4 kpl päivässä sekä depot-muotoista ropinirolia 8MG 1 kpl päivässä. Voinko käyttää?
Entä mikä on Kromin ensisijainen vaikutus yleensä ?
Kyseisellä valmisteella ei ole lääkkeen asemaa eikä sen yhteisvaikutuksia Parkinson-lääkkeiden kanssa näin ollen ole tutkittu. Valmiste sisältää ilmeisesti hieman kromia ja kapsaisiinia. Mikäli valmiste on ostettu Suomesta (esim. apteekin luontaistuotehyllystä) ja sitä käytetään suositeltuja määriä, en usko että siitä on merkittävää haittaa. Kromi on hivenaine, jota elimistö tarvitsee vain hivenen ja sitä saa myös ravinnosta. Lääketieteessä kromi on esillä lähinnä syöpävaarallisena aineena, jota se on isommilla annoksilla esimerkiksi metalliteollisuudessa.
Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Liittyvätkö oireeni Parkinsonin tautiin
Liittyvätkö oireeni Parkinsonin tautiin?
Hei! Olen 33-vuotias mies ja olen sairastanut epilepsiaa jo vuodesta 1982 alkaen. Kohtaukset ovat nyt jollain tavoin hallinnassa. Mutta uutena vaivana on tullut käsien motorinen vapina. Se ei ole niinkään pillerin pyöritys vapinaa, vaan fysiologisesti vasemman ja oikean käden keinuvaa nopearytmistä vapinaa. Käsiä ojentaessa eteen vapina on ikään kuin ylös-alas liikettä. Sormet myös liikkuvat sivuttaissuunnassa paikalleen asettumatta.
Kun teen jotain raskasta lapioimista tai nostamista kämmenet vapisevat enemmän. Kun rasitus menee ohi, kädet ovat lievemmässä vapinatilassa. Olen tuntenut, että kävelyssä on myös jotain outoa, ei ole niin rentoa kuin aikaisemmin. Onko kyseessä Parkinsonin tauti?
Kuvauksesi perusteella kyseessä on pääasiassa symmetrinen kannatusvapina, joka provosoituu lihasrasituksen jälkeen eikä ole tyypillinen Parkinson-vapina (epäsymmetrinen lepovapina). Tiettyihin epilepsialääkkeisiin liittyy keskeisenä sivuvaikutusmahdollisuutena vapina (kuten valproaattiin) ja esimerkiksi lääkkeisiin liittyvä vapina voi olla kyseessä. Myös kilpirauhasarvot on syytä tarkistaa. Suosittelen että otat tämän vapinan esille seuraavan neurologikäyntisi yhteydessä ja samalla hän voi arvioida tuota kävelyssäsi tapahtunutta muutosta.
Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Voisiko lääkitystäni muuttaa
Voisiko lääkitystäni muuttaa?
Minulla on Parkinson-oireita aika paljon: jäykkyys, hitaus ja ajoittain muistihäiriöitä. Oireita on ollut vuosia, diagnoosin sain elokuussa vuonna 2012. Alan jo toipua järkytyksestä. Kaikki mahdolliset muistitestit on tehty. Tulokset saan huhtikuussa.
Viime aikoina olen tuntenut psyykkisesti oloni entiseksi minuksi. Muistihäiriöt ovat vähentyneet, samoin kaatuilut. Tasapaino on siis myös hiukan parantunut. Lääkitykseni on ropiniroli (3x2mg). Kävely on huonoa, joten käytän kodin ulkopuolella rollaattoria. Reidet tuntuvat heikoilta ja kivuliailta, vaikka käyn säännöllisesti kuntosalilla yms. Olen 63-vuotias rouva ja haluaisin kävellä normaalisti ja kirjoittaa itse kauppa- ym. listani. Eikö kannattaisi jo kokeilla levodopaa? Voiko muisti parantua? Entä kävely? Ja käsiala? Jäykkyys ja hitaus?
Levodopaa tullaan varmasti kokeilemaan, mikäli muilla lääkkeillä ei saada riittävää tehoa. Ropinirolin annos on vielä suhteellisen pieni (6 mg / vrk, maksimiannos 24 mg/ vrk) ja lääkitystä voidaan vielä tehostaa myös MAO-B:n estäjällä.
Kuulostaa siltä, että muistihäiriösi ainakin osittain ovat liittyneet henkiseen stressiin ja nyt muistihäiriöt ovat vähentyneet. Parkinsonin taudissa esiintyviä muistihäiriöitä voidaan myös hoitaa lääkinnällisesti, mikäli tarvetta ilmenee.
Saatat hyötyä myös lannerangan alueen kuvauksesta mikäli sellaista ei ole tehty (joskus kuvaamasi reisien heikkous ja kipu liittyy lannerangan keskuskanavan ahtauteen) sekä fysioterapiasta, missä voitaisiin keskittyä kävelyn ja tasapainon harjoittamiseen.
Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri
Pitäisikö lääkitys aloittaa
Pitäisikö lääkitys aloittaa?
Minulla on jalassa vapinaa, jalkaterä läpsyy ja kävely on jäykkää, ym.oireita. Lääkitystä ole vielä aloitettu. Kuinka pian lääkitys pitäisi aloittaa?
Kysymyksestäsi ei selviä onko sinulle tehty Parkinsonin taudin diagnoosi. Parkinsonin taudin lääkitys voidaan aloittaa heti neurologin tekemän diagnoosin jälkeen, varsinkin mikäli on haittaavia oireita.
Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen
Valtteri Kaasinen,
Neurologian erikoislääkäri