Sisäinen vapina

Lepotilassa tuntuu ihon alla värinää koko kehossa. Vapinaa sormissa ei ole, vaan se outo tärinä sisällä. Tätä ei ole esiintynyt vielä kovin usein… Verenpainetautia minulla on, siihen on lääkitys: isradipiini, atenololi ja enalapriili… Tyroksiini, aineenvaihduntaan, sitten kalium kalsium, d-vitamiini ja estradioli. Onko syytä huoleen? Kiitos vastauksesta.

Kilpirauhasarvosi olisi syytä tarkistaa. Liian korkea tyroksiinin ylläpitoannos voi aiheuttaa kilpirauhasen liikatoiminnan kaltaisia oireita, joihin toisinaan liittyy nopeataajuisen vapinan tunne.  Muutenkin voisi samalla tarkastella aineenvaihdunnan tilaa perusverikokein. Isradipiini, atenololi tai enalapriili eivät tavallisesti aiheuta vapinaa sivuvaikutuksena.

Parkinsonin tautia sairastavat potilaat kertovat joskus ”sisäisestä vapinasta”, joka joskus edeltää varsinaista näkyvää vapinaa. En kuitenkaan ensisijaisesti epäilisi Parkinsonin tautia tämän oireen taustalla. Oireesi saattaa olla aivan harmitonkin.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Harhanäyt

Minulla on todettu ”Parkkinsoni” noin kaksi vuotta sitten. Lääkkeenä levodopan ja karbidopan yhdistelmälääke ja pramipeksoli. Nyt on runsaasti harhanäkyjä, päivittäin. Onko se tavallista näillä lääkkeillä? Olen 63-vuotias.

Harhanäyt ovat suhteellisen yleisiä ongelmia Parkinsonin taudin lääkityksiin liittyen. Jopa neljäsosalla lääkityistä potilaista on tämäntyyppisiä ongelmia jossakin vaiheessa sairauttaan. Tällä palstalla on aiemminkin käsitelty hallusinaatioita. Halutessasi löydät kyseiset viestit arkistosta.

Sinulla on lääkityksenä levodopa ja dopamiiniagonisti pramipeksoli. Harhojen vuoksi tulee lääkitystä vähentää ja lääkityksen vähentäminen pitäisi alkaa pramipeksolista. Pitäisin tätä lääkettä nyt ykkösepäiltynä. Tarvittaessa voidaan myös levodopaa vähentää, jos oireet sallivat. Vaihtoehtona on myös harhoja vähentävä lääke (neurolepti).

Suosittelen ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriisi pramipeksolin vähentämiseksi.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Väsymys ja jäykkyys

Olen 51-vuotias nainen, muuten terve. Vuoden 2008 alusta vapinaoireita vasemmassa kädessä. Tehdyssä beeta-CIT-SPECT-tutkimuksessa todettiin idiopaattiseen Parkinsonin tautiin sopiva dopamiinikertymävaje tyvitumakkeiden alueella, johon aloitin lääkityksen 8.10.2009 MAO-B-estäjä rasagiliini 1 mg x1. Lisänä käytän Möller Tupla omegaa 3×2 ja Calcichew D3 fortea osteupeniaan. Kaikki vuosikontrollin verikokeet ovat ok. jotka tehtiin tammikuussa 2010.

Mistä johtuu ainainen väsymys? Lenkkeilen päivittäin, syön terveellisesti, normaalipainoinen 53 kg, 166 cm pitkä. Nukun normaalin mittaiset yöunet. Samoin olen huomannut, että jännitän sosiaalisia tapaamisia ihan tuttujen ihmisten kanssa, alan vapista enemmän. Mistä se johtuu? Samoin takareisi on jäykkä, ollut kolmen kuukauden ajan. Samoin hartiat ja olkapäät. Fysioterapiassa lähete on 15 x, jonka aloitin joulukuussa.

Johtuvatko kaikki oireet tästä Parkinsonista, vai onko lääkitys kohdallaan? Voiko tästä sanoa, onko minun sairaus ollut päällä jo miten monta vuotta, ja miten nopeasti se etenee?

Väsymys on melko yleinen oire Parkinsonin taudissa. Se voi liittyä sekä itse taudin aiheuttamaan rasituksensiedon vähenemiseen että useisiin lääkkeisiin. Sinulla käytössä kuitenkin on vain rasagiliini, joka ei tutkimusten mukaan merkittävästi aiheuta väsymystä sivuvaikutuksena. Väsymyksesi voi Parkinsonin taudin lisäksi liittyä toki esimerkiksi aineenvaihdunnallisiin häiriöihin tai mielialankin mataluuteen, jos sellaista on. Verinäytteistä voitaisiin aluksi katsoa tietyt perusasiat kuten hemoglobiini, paastoverensokeri sekä kilpirauhasarvot (TSH, T4V).

Parkinsonin tautiin liittyvä vapina usein korostuu sosiaalisissa tilanteissa. Monesti vastaanotollakin potilas saattaa vapista melko voimakkaasti, mutta kertoo että kotona vapina on paljon vähäisempää. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyy monesti tietoista ja tiedostamatonta lihasjännitystä, joka vapinoita korostaa. Jotkut potilaat ottavat ylimääräisen lääkeannoksen ennen tiedossa olevaa sosiaalista ja jännittävää tilannetta. Joillakin on tällaisia tilanteita varten käytössä betasalpaaja (propranololi) tai lievästi rauhoittava lääke normaalien Parkinson-lääkkeiden lisäksi.

Lihaskivut erityisesti raajojen tyviosissa ovat melko yleisiä Parkinsonin taudissa. Fysioterapia on varmasti paikallaan. Jos siitä ei ole apua, voi harkita kokeeksi myös taukoa rasagiliinihoidossa. Rasagiliini voi harvinaisena sivuvaikutuksena joillekin potilaille aiheuttaa lihaksiston ja tukirangan alueen kipuja.
Jos vapinasi ja lihasjäykkyytesi on keskimäärin lisääntynyt sairauden alkuvaiheesta, saattaa lääkityksen lisääminen olla tarpeen. Neurologisi voi rasagiliinin rinnalle aloittaa esimerkiksi dopamiiniagonistin. Levodopahoitoon tuskin vielä on tarvetta.

Oireittesi perusteella ei vielä oikein voi ennustaa tulevaa. Kun muutama vuosi on kulunut, voidaan sairauden kulun perusteella auttavasti arvioida etenemisnopeutta.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinsonin taudinkuva

Hei! Kuuluuko taudinkuvaan hajamielisyys, dementia, avaimien ja tavaroiden hävittäminen ja hukkaaminen, hermojen kireys, muistamattomuus? Äitini on 73 v. ja hänellä on todettu Parkinson, mutta ei lääkitystä vielä ole katsottu aiheelliseksi. Aivokuvissa ei näkynyt mitään vielä, mutta vapina ja valtava väsymys ovat olleet jo kauan.

Parkinsonin tautiin liittyy toisinaan muistihäiriötä ja dementiaakin, mutta sen yleisyydestä ei ole aivan tarkkaa tietoa. Dementian esiintyvyys (%) vaihtelee tutkimuksittain riippuen myös siitä miten se on määritelty. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että muistihäiriöitä ja dementiaa esiintyy normaaliväestöä enemmän iäkkäämmillä Parkinson-potilailla.

Parkinsonin tautiin liittyvän dementian hoitoon on käytettävissä suun kautta tai laastarina annosteltava lääke (rivastigmiini). Mikäli tätä hoitoa harkitaan äidillesi, neurologi voi laatia B-lääkärinlausunnon korvattavuutta varten.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Tulisiko hakeutua Parkinson-tutkimuksiin?

Olen 37-vuotias. 2006 alkoi jalkojen puutuminen/jäätyminen, jota tutkittiin eikä syytä löytynyt. Samoihin aikoihin alkoi käsivaivat, ja 2008 todettiin, että rannekanavat ovat osittain tukossa. Käsien puutumisoireet ovat helpottaneet, mutta käsien kömpelyys ja jäykkyys on ajoittain kovinkin huonoa. Välillä meinaa isolta mieheltä itku päästä, kun tavarat vaan putoavat käsistä: esim. uuden malliset tölkit ja pullot ovat todella löysärakenteisia. Olen tehnyt raskasta työtä 15-vuotiaasta asti, joten sekin osaltaan jo vaikuttaa käsien toimivuuteen. Tältä palstalta luin hikoilusta, minulla menee 2-3 t-paitaa päivässä ja sukkia saman verran. Isälläni todettiin juuri Parkinsonin tauti (56 v.), ja siitä johtuen aloin miettiä, pitäisikö minutkin tutkia.

Rannekanavaoireyhtymässä käteen menevä keskihermo (n. medianus) jää puristuksiin kämmeneen johtavassa rannekanavassa.  Rannekanavaoireyhtymään liittyy tyyppioireena käden puutuminen erityisesti peukalonpuoleisessa osassa öisin (peukalo, etusormi, keskisormi).  Käden ravistelu auttaa. Myöhemmässä vaiheessa voi tulla lihastoiminnan häiriöitä kuten sormien liikkeiden heikkoutta ja käden hienomotoriikan heikkoutta.  Hankalassa tilanteessa hermon pinne vapautetaan leikkauksella. Sinulla on siis kaksi vuotta sitten todettu rannekanavaoireyhtymä ilmeisesti molemmissa ranteissa, mutta leikkaukseen ei ollut vielä tarvetta.

Käsiesi jatkuvien oireiden vuoksi voisi nyt olla tarpeen arvioida rannekanavanaoireyhtymän pahenemisen mahdollisuutta lääkärin vastaanotolla ja mahdollisesti uudella lihas-sähkötutkimuksella (ENMG). Jos hermopinne on pahentunut, saattaa olla tarpeen kirurginenkin hoito. Myös kaularangan alueen vika on periaatteessa näillä tiedoilla mahdollinen, koska puutumista on esiintynyt kaikissa raajoissa ja yläraajoissa on heikkoutta. Keskustele näistä asioista lääkärisi kanssa. Parkinsonin taudissa oireisto tyypillisesti alkuvaiheessa on epäsymmetrinen. Yläraajan jäykkyyttä olisi enemmän tai vain toisella puolella ja jäykkyyttä tuntuisi myös ylempänä yläraajassa, ei vain käden alueella. Mikäli ENMG:ssä ei tule esille uutta, täytyy käsiesi jäykkyyden ja heikkouden syytä hakea muualta. Tuolloin Parkinsonin tautikin on yksi vaihtoehdoista vaikkakaan se ei nykyisellään vaikuta kovin todennäköiseltä.

Liiallinen hikoilu on usein viaton oire, mutta voi liittyä esimerkiksi sokeritautiin, kilpirauhasen liikatoimintaan ja kihtiin.  Tärkeää on myös todeta mahdollinen muutos hikoilussa. Jos hikoilusi on selvästi lisääntynyt suhteellisen lyhyessä ajassa, se viittaa aineenvaihdunnalliseen syyhyn, joka olisi syytä tutkia. Vaikka liikahikoilu on toisinaan myös Parkinsonin taudin liitännäisoire, ei Parkinsonin tauti ole liikahikoilun alkuvaiheen selvittelyissä olennainen vaihtoehto. Suosittelen ottamaan liikahikoiluasian esille samalla, kun menet lääkärin vastaanotolle käsiesi oireiden vuoksi.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Karvankasvu

Hei. Tämä on minulle ainut väylä saada tietoa – kiitos siitä, koska neurologin vastaanotolle ei pääse. Lääkitys: ropiniroli depot 20mg + karbidopa 4 kpl + rasagiliini 1 kpl. Tämä on ollut 2 kk. En ole mielestäni turhamainen, mutta kasvoissa on alkanut ilmetä karva-nukkaa ja huulten yläpuolella karvoitusta. Olen seurannut jonkun aikaa, ja se lisääntyy. Missä syy? Kiitos vastauksesta.

Karvankasvu ei todennäköisesti liity käyttämiisi lääkkeisiin. Sivuvaikutuksissa ei ole tällaisesta mainintaa eikä tapausselostuksiakaan ole julkaistu. Myöskään Parkinsonin tautiin ei liiallinen karvankasvu tavallisesti liity.

Naisella tapahtuvaa liiallista karvankasvua miestyyppisillä alueilla kutsutaan hirsutismiksi. Miestyyppisiä alueita ovat kasvot (viikset, parta, posket), rintakehä, vatsa ja reisien sisäpinta.  Noin puolella hirsutismipotilaista syynä on mieshormonien, kuten testosteronin, liikatuotanto. Sinulla karvoitus painottuu kasvoihin ja on lisääntynyt.  Suosittelen ottamaan asian esille oman lääkärisi vastaanotolla. Mahdollisesti seerumin testosteronipitoisuuden määrittäminen on tarpeen sekä muun hormonaalisen toiminnan kartoitus osittain riippuen siitä, oletko vaihdevuodet ohittanut.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Mustasukkaisuus ja aistiharhat

Äitini on 62-vuotias, ja Parkinson-diagnoosista on nyt 6-7 vuotta. Parin viime vuoden aikana on ilmennyt monenlaisia psyykkisiä oireita, joiden oletamme johtuvan lääkityksen epätasapainosta. Raskasta on erityisesti se, että oireet ilmenevät liiallisena mustasukkaisuutena ja erilaisina epäilyinä oman perheemme jäseniä kohtaan. Viime syksynä tilanne kärjistyi aistiharhoina ja jopa väkivaltaisina hallusinaatioina, mikä luonnollisesti johti erilaisiin pelkotiloihin. Kun saimme äitini vihdoin uskomaan ja oivaltamaan, että harhat eivät ole totta, ne katosivat aivan yllättäen. Onko normaalia, että lääkityksestä johtuvat oireet näin voimakkaasti vaihtelevat? Lääkäriäkin konsultoitiin tuolloin, mutta resurssien puutteessa äitini ei päässyt edes vastaanotolle. Lääkitystä ei siis muutettu.

Äidilläni on määräaikaistarkastus pian edessä. Hän on itse tilanteeseen tyytyväinen päästyään varsinaisista harhoista, mutta ei suostu uskomaan sitä, että myöskään mustasukkaisuuteen ei ole aihetta. Tämä kuormittaa äitini ja isäni suhdetta todella pahasti. Mitä ihmettä me perheenjäsenet voimme tehdä, ellei puhe auta? Äitini suuttuu, jos otamme lääkäriin yhteyttä ”selän takana”. Olemme nytkin vasta paikkailemassa välejämme tuon ”harhaepisodin” jälkeen. Tuolloin meidän oli pakko kontaktoida lääkärin kanssa ilman äitini lupaa.

Onko realistista toivoa, että tilanne kohenee lääkityksen muutoksella? Ja mikä on kokemus lääkityksen tai annoksen muuttamisesta yleensä, onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa jos pääasialliset Parkinson-oireet (vapina jne.) pysyvät jotakuinkin kurissa nykyisellä lääkityksellä?

Äitisi lääkitys on siis pysynyt koko ajan samana ja hänellä on esiintynyt harhaisuusjakso, joka on sitten täysin loppunut. Tämä ei ole aivan tyypillistä ja vaikuttaakin siltä, että äitisi harhatkaan eivät ole täysin loppuneet ainakaan mustasukkaisuuden osalta. Mustasukkaisuusharha on monesti äärimmäisen raskas käsiteltävä, koska liiallinen mustasukkaisuus saattaa tuhota kymmenien vuosien kestoisia parisuhteita. Näköharhat on helpommin käsiteltävä asia, koska ne eivät niinkään liiku tunteiden tasolla. Pidän myös mahdollisena sitä, että äitisi edelleen näkee harhoja mutta ei kerro niistä.

Lääkityksen osalta tilannetta lähestytään siten, että tiettyjä lääkkeitä vähennetään ja mahdollisesti aloitetaan harhoja vähentävä lääke. En usko, että äitisi on nykyisessä tilanteessa halukas aloittamaan harhoja vähentävää lääkitystä, eikä se välttämättä ole tarpeellistakaan. Sen sijaan lääkityksen vähentäminen on tarpeen, ja se tulisi aloittaa dopamiiniagonisteista (pramipeksoli tai ropiniroli), jos äidilläsi on niitä käytössä. Jos Parkinson-oireet tästä lisääntyvät, voidaan varovasti lisätä levodopaa näiden lääkkeiden vähentämistä kompensoimaan. Jos dopamiiniagonistien vähentäminen ei auta, puretaan MAO-B:n estäjä. Jos edelleen on ongelmia, pitää äitisi kanssa keskustella harhoja vähentävästä lääkityksestä. Vastaanotolla tulisi myös kartoittaa äitisi muistia. Myös muistihäiriösairauksiin ja dementiaan saattaa liittyä tämänkaltaisia ongelmia.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Sairastanko Parkinsonia?

Olen käynyt Joulukuussa neurologin yksityisvastaanotolla, ja siellä lääkäri sanoi, että essentiaalinen vapina ei aiheuta lepovapinaa, jota koen aamuöisin. Aamulla, kun herään, olen tosi kankea ja hidasliikkeinen. Jos minulla on kiire, hermostun juuri siksi, kun kroppani vaatii aikaa käynnistymiseen. Lapseni kysyy usein, miksi olen niin vihainen, vaikka en olisikaan, mutta kasvoni ovat totiset.

Vasen käteni vapisee enemmän. Olen laihtunut vuoden aikana 10 kg. Työni on ruumiillista ja raskasta. Nukun nykyisin aika huonosti, kun heräilen usein siihen, kun käteni ovat puutuneet ja niitä särkee. Niistä on otettu EMG, jossa ei poikkeavaa. Olin juuri neuron polilla kuulemassa laboratoriolöydöksiä päästäni. Jotain valon välkkymisiä testattiin, ja välillä olin silmät auki ja välillä kiinni jne. Niistä ei juuri mainittavaa, mutta nyt laitettiin verikokeisiin ja pään magneettikuvaan. Miksi? Koska loppuu tämä piina, sairastanko Parkinsonia vai en? Tätini on sairastanut sitä ja on jo edesmennyt.

Oireinasi ovat siis ainakin lepovapina, liikkeiden hitaus, lihasten kankeus, kasvojen ilmeettömyys ja vapinan epäsymmetrisyys. Kaikki nämä oireet periaatteessa sopivat Parkinsonin tautiin, mutta pelkkien oireiden perusteella ei diagnoosia voi tehdä.

Kuvauksesi perusteella sinulle on nyt tehty aivosähkökäyrä, jonka aikana testattiin välkevalolla aivojen sähkötoimintaa. Viestisi perusteella on vaikea sanoa, minkä vuoksi kyseinen tutkimus tehtiin. Tavallisesti aivosähkökäyrää tutkitaan, jos epäillään epilepsiaa.

Nyt olet kuitenkin joka tapauksessa pääsemässä aivojen magneettikuvaukseen ja sen jälkeen varmaankin neurologin vastaanotolle kuulemaan tutkimustuloksia. Verikokeet ja magneettikuvaus mahdollisesti tehdään ns. poissulkumielessä. Eli halutaan sulkea pois muiden tautien mahdollisuus. Perusteelliset tutkimukset ovat hyvä asia, ja vaikka sitten Parkinsonin tauti diagnosoitaisiin, on tehokkaita hoitoja käytettävissä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Myötäliikkeen ja hajuaistin paraneminen

Onko sillä mitään merkitystä tautiini nähden, että oikeanpuoleisen käden myötäliike liikkuessa on tullut vuosien jälkeen takaisin? Myös hajuaistini toimii mielestäni jonkin verran paremmin. Tautini diagnosoitiin 10 vuotta sitten. Lääkitys ok, paitsi lääkettä ottaessa tosi riutunut olo kestää n. 1/2 tuntia ennen kuin tasaantuu (lääke kolmen tunnin välein). Joskus tilavaihtelut ovat ok. Lääkitys selegiliini, levodopan ja karbidopan yhdistelmälääke sekä pramipeksoli.

Sinulla on levodopalääkitys, ja myötäliikkeen palautuminen on todennäköisesti lääkityksen ansiota. Myötäliikkeen puuttuminen on merkki lihasjäykkyydestä, joka estää yläraajan normaalin heilunnan kävelyn rytmissä. Lihasjäykkyys vähenee, kun lääkitys aloitetaan tai annosta nostetaan. Näin myötäliikkeet tulevat taas paremmin esille.  Hajuaistiin lääkityksellä on tavallisesti vähemmän vaikutusta, mutta vaikutusta saattaa kyllä olla myös hajujen erottamiseen huomioiden dopamiinitoiminta aivojen hajuratojen alueella.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Oireet aivoinfarktin jälkeen

Kysymykseni koskee isääni. Isä täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Kuusi vuotta sitten hän sai aivoinfarktin. Toipuminen on ollut hidasta, halvausoireet ovat lähes kokonaan poistuneet, tosin sormet eivät enää oikein tottele. Esim. haitarin soiton hän on joutunut lopettamaan kokonaan.

Suurin muutos isässä tapahtui henkisesti, mieliala on heitellyt laidasta laitaan. Ensin oli yliaktiivista ja holtitonta toimintaa, sitten masennusta ja outoja harvakuvitelmia ja outoa käyttäytymistä.

Nyt olen pannut merkille viimeisen parin vuoden aikana koko ajan lisääntyvän vapinan, kahvikuppi ei meinaa pysyä kädessä, kävely on hidasta. Isällä on myös kipuja vähän joka puolella, mm. olkapää ja jalat kipuilee, puhe on epäselvää, väsymystä, tuntuu että hän on välillä omassa maailmassaan. Kirjoittaminen on hankalaa, lukeminen on vaikeaa.

En tiedä onko tämä oikea paikka kysyä asiasta, johtuuko nuo isän oireet infarktista ja kovista lääkkeistä..vai voisiko kysymyksessä olla myös uusi sairaus? Isä asuu pienellä paikkakunnalla Itä-Suomessa ja on käynyt paikallisessa terveyskeskuksessa, siellä noihin oireisiin ei oikein osattu sanoa mitään.

Isäsi terveydentilassa on tapahtunut suuri muutos aivoinfarktin jälkeen ennen kaikkea havaintotoiminnoissa ja mielialassa. Vaikka on mahdollista, että isälläsi on aivoinfarktin lisäksi nyt toinen sairaus, pitäisin kuitenkin todennäköisempänä, että oireet ovat aivoinfarktin jälkitilaan liittyviä. Riippuen aivoinfarktin koosta ja sijainnista eriasteisia muistin ja havaintotoimintojen häiriöitä saattaa jäädä. Yleinen ongelma aivoinfarktin jälkeen on myös depressio, joka saattaa vaikuttaa kokonaisvaltaisesti toimintakykyä huonontavasti. Joskus aivoverenkiertohäiriöihin liittyy myös Parkinsonin taudin kaltaisia oireita (= parkinsonismia).

Tietyt lääkeaineet (kuten bentsodiatsepiinit ja muut rauhoittavat lääkkeet) saattavat hidastaa toimintaa, heikentää muistia ja aiheuttaa puheen epäselvyyttä. Viestistäsi ei selvinnyt, mitä lääkkeitä isälläsi on käytössä.

Isäsi kokonaistilannetta, sairaushistoriaa ja nykyistä lääkitystä tuntematta on mahdotonta arvioida oireiden syytä. Hänen oireensa ovat kuitenkin elämänlaatua ja toimintakykyä selvästi haittaavia. Siksi tilannetta tulisi selvittää mieluiten neurologin toimesta ja ns. neuropsykologisella tutkimuksella, jolla voidaan tarkasti kartoittaa mm. muistia, kirjoittamista, lukemista, reaktiokykyä ja havaintotoimintoja. Terveyskeskuksen omalääkärin kanssa kannattaa keskustella, mikäli olisi tarpeellista laatia lähete neurologian poliklinikalle näitä tutkimuksia varten.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinson-epäily

Kannattaako huolestua, koska fysioterapeuttini sanoi epäilevänsä minulla Parkinsonia? Olen 37-vuotias, pari viime vuotta ovat olleet haastavia. Stressiä on ollut ja alakuloa. Minulla on aina ollut toisaalta nivel- ja lihasvaivoja. Olin aika järkyttynyt.

Fysioterapeuttien koulutukseen ei varsinaisesti kuulu Parkinsonin taudin tai muiden neurologisten tautien diagnostiikka. Viestistäsi ei myöskään ollut selvää mainintaa lepovapinasta, liikkeiden hitaudesta tai lihasjäykkyydestä. Siksi voit mielestäni ottaa tilanteen tässä vaiheessa rauhallisesti. Mikäli sinulla on oireita ja ne huolettavat, suosittelen hakeutumaan oman lääkärisi vastaanotolle ja sieltä harkinnan mukaan neurologille.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

”Puu-ukko”

Mieheni sairastaa Parkinsonia ja on nyt mennyt niin huonoon kuntoon, että ei pääse pedistä kakistellen ylös, ja ns. vessaherätyksiä tulee 1-4 / yö. Mikä on mennyt jalkoihin? On kuin puu-ukko, en meinaa jaksaa jeesailla painavaa miestä ylös. Lääkitys ei tehoa, onkohan mahdollisesti alilääkitystä? Mutta liikalääkityskin tekee harhoja, oli pakko vähentää lääkkeitä.

Viestistäsi ei selvinnyt miehesi lääkkeet tai niiden annokset, joten on vaikea arvioida ollaanko alilääkityksen puolella. ”On kuin puu-ukko” viittaa kuitenkin voimakkaaseen kankimaiseen jäykkyyteen, joka ehkä olisi lievitettävissä lääkitystä tehostamalla. Harhojen vuoksi lääkitystä vähennettiin, joten mahdollisesti tämä lääkityksen vähentäminen on nyt lihasjäykkyyden lisääntymisen syynä. Yksi mahdollisuus on aloittaa harhoja vähentävä lääke (esim. ketiapiini) ja sen suojassa sitten nostaa levodopa-annosta. Näin ehkä saataisiin jäykkyyttä vähennettyä harhojen pysyessä aisoissa. Tällainen tilanne edellyttää lääkityksen hienosäätöä, joka tulisi toteuttaa tiiviissä yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Muistihäiriöitä

Minkä verran Parkinson aiheuttaa neurologisia oireita? Ystäväni on saanut kummallisia oireita, joita nyt tutkitaan, mutta tuli heti mieleen, voisiko liittyä Parkinsoniin. Oireet ovat muistioireita, esim. ei muista, mitä tuli viimeisen parin tunnin ajan tehtyä, tai päivän ajalta ei muista jotain tiettyä tapahtumaa. Ihmeellistä on, ettei tätä tapahdu säännöllisesti vaan silloin tällöin, aika harvoin. Ja lisäksi oireet ilmaantuvat yleensä fyysisen rasituksen jälkeen. Olen itse hoitoalalla ja erittäin huolissani ystävästäni, kiitos vastauksesta etukäteen!

Ensisijaisesti ei kuulosta Parkinsonin taudilta. Muistihäiriöiden syyt ovat monet ja Parkinsonin tautikin on erotusdiagnostiikassa mukana, mutta harvinaisempana mahdollisuutena. Ystäväsi on nyt tutkittavana, ja alkuvaiheessa hänestä tutkitaan todennäköisesti tietyt aineenvaihdunnalliset asiat (ns. muistiverikokeet) ja siitä tutkimukset etenevät esim. neuropsykologiseen tutkimukseen ja aivojen kuvantamiseen. Koska oireisto provosoituu fyysisessä rasituksessa, on sydämen toiminta, rytmi ja verenpaineasiat myös syytä kartoittaa muiden asioiden ohella.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Karvanlähtö

Olen 62-vuotias mies. Mikä on voinut aiheuttaa viime kuukausina karvojen lähdön ylä- ja alaraajoista, kainaloista, rinnasta ja vatsalta? Parrankasvu on heikentynyt, mutta on vielä melko sakea, samoin häpykarvoitus. Sinänsä lähes karvattomuus ei ole ongelma, mutta pohdituttaa.

Parkinsonin tauti on diagnosoitu 2/2009, lääkkeinä pitkävaikutteinen ropiniroli 2 tabl. aamulla (yht. 12 mg) ja selegiliini 10 mg 1 tabl. aamulla ja toinen iltapäivällä. Lisäksi rytmihäiriöiden hoitoon bisoprololi 10 mg 1 tabl. aamulla, eturauhasen liikakasvuun dutasteridi ja tamsulosiinihydrokloridi kumpaakin 1 kapseli päivässä sekä erektiolääke tadalafiili 20 mg ½ – 1 tabl. tarvittaessa. Libido on kunnossa. Olen syönyt nyt 2 viikkoa sulfaa (yhdistelmälääke trimetopriimia 80 mg ja sulfadiatsiinia 500 mg 1 tabl. kahdesti päivässä) infektion hoitoon.

Voiko syynä olla vitamiinien ja kivennäisaineiden puute?

Sinulla on siis käytössä ropiniroli, selegiliini, bisoprololi, dutasteridi, tamulosiini, tadalafiili sekä trimetopriimi ja sulfadiatsiini. Vartalokarvoituksen vähenemistä ei ole mainittu minkään näiden lääkkeiden haittavaikutuksissa. bisoprololin harvinainen haittavaikutus on hiustenlähtö.

Raudan ja sinkin puute voivat aiheuttaa hiustenlähtöä kuten monet aineenvaihdunnan häiriöt (esim. kilpirauhasen toiminnan häiriöt). Tunnetaan myös Alopecia eli pälvikaljuus, jonka tyyppioireena on läiskittäinen hiustenlähtö. Joskus harvoin sekä hiukset että kehon ihokarvoitus vähenevät, ja tämä tunnetaan nimellä Alopecia universalis. Halutessasi voit hakeutua alkuvaiheessa oman terveyskeskuslääkärisi vastaanotolle, jossa voidaan tilannetta tarkemmin arvioida.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinson-epäily

Olen kärsinyt 3 vuotta kovista polvi-, lonkka, niska- ja hartiakivuista. Nyt olen huomannut vasemman käden ajoittaisen vapinan ja voimattomuuden (kestänyt noin 5 kk). Yleinen väsymystila vaivaa jatkuvasti, hb on 130. Lääkkeinä on pregabaliini, esomepratsoli, metoklopramidi, simvastatiini. Olen 59 v. Pyrin kävelemään päivittäin 3-4 km, miten polvet sallivat. Kiitän vastauksesta!

Olennaista on tieto siitä, onko vapinasi levossa vai rasituksessa esiintyvää. Jos sitä esiintyy vain rasituksessa ja kannatuksessa, se ei ole ensisijaisesti Parkinson-vapinaa. Parkinson-tyyppinen vapina tulee esille esim. kun käsi makaa rentona käsinojalla. Tyypillisesti se on taajuudeltaan melko hidasta ja hieman rannetta pyörittävää. Muita Parkinsonin tautiin liittyviä oireita ovat mm. liikkeiden hitaus ja lihasten jäykkyys. Näistä ei ollut mainintaa viestissäsi.

Jatkuvan väsymyksen ja kipujesi vuoksi tilannetta olisi nyt syytä tutkia lääkärin vastaanotolla. Hemoglobiinin lisäksi tarvitaan muita aineenvaihduntaan liittyviä verinäytteitä kuten kilpirauhasarvot, veren mineraaleja sekä verensokeri. Tarvittaessa laaditaan lähete neurologille.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Pään vapina saunassa

Hei! Olisin kysynyt, että minulla vapisee pää, kun olen saunassa, mistä se voi johtua? Käytän itse mielialalääkkeenä ketiapiinia. Minulla on todettu psykoosisairaus – voisiko se johtua lääkkeistä? Minulla on ero tulossa, vaikuttaako se jotenkin vapinaa?

Vapina ei ole ketiapiinin tyypillinen sivuvaikutus. Itse asiassa sitä ei ole mainittu ketiapiinin sivuvaikutuksissa lainkaan. Muutenkin kyseinen lääkeaine aiheuttaa varsin vähän Parkinsonin taudin kaltaisia oireita. Ketiapiinin lisäksi psykoosisairauksiin käytetään kuitenkin muita lääkkeitä, jotka saattavat aiheuttaa Parkinsonin taudin kaltaisia oireita kuten hidasliikkeisyyttä, lihasjäykkyyttä ja vapinaa.

Vain saunassa esiintyvä pään vapina viittaa siihen, että kuumuus on yhteydessä oireeseen. Mieleen tulee mahdollisuus, että niska-hartiaseudun lihasjännitys helpottuu saunan lämmössä, ja tästä voisi aiheutua pään ylimääräinen liike. Myös stressitilanteet lisäävät fysiologista vapinaa, ja näin tulossa oleva erosikin voi asiaan olla osittain yhteydessä. Parkinsonin tautiin liittyvä tyypillinen oire ei ainakaan ole kysymyksessä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Pään vapina stressitilanteissa

Vapinasta haluaisin kysyä, koska minulla vapisee pää. Olen huomannut, että stressi lisää vapinaa, ja kun muiden kanssa joutuu puhumaan tai esiintymään. Jalassani on luupiikki, joka ei tunnu parantuvan, vaikka olen saanut kortisonia ja syönyt lääkkeitä. Myös olkapääni on kipeä. En saa kättäni kunnolla nousemaan, niska ja hartiat ovat jäykkänä, pää vapisee myös lepotilassa.

Pään alueen vapina voi periaatteessa olla Parkinsonin tautiinkin liittyvä, mutta huomattavasti yleisempi on toisen käden lepovapina taudin alkuoireena. Pään alueen vapina on Parkinsonin taudissa tavallisesti vasta hieman myöhemmin esiintyvä mahdollinen liitännäisoire.

Essentielli tremor on melko yleinen perinnöllinen vapinatyyppi, johon usein liittyy molemmissa käsissä esiintyvä pääasiassa lihastoimintaan liittyvä nopeataajuinen vapina ja lisäksi usein pään vapina.

Kolmas melko yleinen vain pään alueen vapinaa aiheuttava tila on servikaalinen dystonia. Se on niskan lihaksiin kohdistuva häiriö, joka saattaa aiheuttaa pään nykiviä liikkeitä.

Myös muita mahdollisuuksia näiden lisäksi on, mutta lähes kaikkiin tiloihin liittyy oireiden lisääntyminen sosiaalisissa ja stressaavissa tilanteissa kuten sinulla. Alkuvaiheessa suosittelen hakeutumaan pään vapinan vuoksi oman lääkärisi vastaanotolle. Epäselvissä vapinoissa myös mm. kilpirauhasarvot tulisi tarkistaa.

Kantaluupiikin eli plantaarifaskiitin hoidossa keskeisessä asemassa kortisonin ja lääkkeiden lisäksi ovat venytyshoidot, pehmusteet ja tuet. Kirurginen hoito ei tavallisesti tule kyseeseen. Lääkehoidon nyt osoittauduttua riittämättömäksi, kannattaa olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin näiden muiden hoitomuotojen suhteen. Samassa yhteydessä tulisi tutkia myös olkapääsi siinä esiintyvän selvän liikerajoituksen vuoksi.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Ystävän oudot oireet

Ystäväni on kärsinyt epämääräisistä oireista jo vuosia. Oireet viittaavat kovasti Parkinsonin tautiin, mutta lääkärit eivät sano muuta, kuin että hänellä on työahdistus ja määräsivät psykologille, joka totesi vuoden hoitojen jälkeen, ettei mitään ongelmaa ole henkisellä puolella. Siltikään lääkärit eivät tutki tätä ystävääni, vaan antavat masennuslääkkeitä, vaikka hänellä on hurjia rytmihäiriöitä, vapinaa, väsymystä, raajojen puutumista. Voisiko häntä auttaa funktionaalinen lääketiede?

Ystäväsi oireissa Parkinsonin tautiin viittaa oikeastaan vain vapina. Vapinankin tulisi olla levossa esiintyvää, jotta se sopisi Parkinson-tyyppiseksi. Esimerkiksi rytmihäiriöt ja raajojen puutuminen eivät ole Parkinsonin taudin tyyppioireita.

Viestisi perusteella on vaikea arvioida ystäväsi oireiden syytä. Etenevää hermoston rappeumatautia, kuten Parkinsonin tautia, vastaan puhuu kuitenkin ainakin kaksi asiaa: 1) oireisto on pysynyt jokseenkin samanlaisena jo vuosia (etenevässä hoitamattomassa taudissa ne lisääntyisivät) ja 2) oireistoon liittyy harvoin keskushermostosairauksiin liittyviä oireita kuten sydämen rytmihäiriöitä.

Funktionaalinen lääketiede tarkoittaa vaihtoehtolääketieteen osa-aluetta, johon en ole saanut koulutusta enkä valitettavasti siksi kykene arvioimaan sen mahdollisia hyötyjä tai haittoja ystäväsi tapauksessa.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinson käsissä ja jalkaterissä?

Muistan jostain lukeneeni, että olisi joku laji Parkinsonia, joka vaivaisi eniten jalkateriä, kämmeniä ja sormia. Itselläni on nämä paikat kipeimmät ja sormet vääntyilleet ja jalkapöydän luut kohonneet. Olenko kuullut väärin?

Vain jalkaterien, kämmenien ja sormien alueen kivuilla oireilevaa Parkinsonin tautia ei ole tiedossani. Tyypillisesti lihaskivut Parkinsonin taudissa esiintyvät raajojen tyviosissa kuten reisilihaksissa ja olkavarsissa. Melko yleinen sormien, käsien ja jalkaterien nivelten kipuja ja kohoumiakin aiheuttava sairaus on kuitenkin nivelrikko. Lisäksi esimerkiksi tietyt reumasairaudet tulevat kyseeseen. Suositankin näin ollen, että hakeutuisit omalle lääkärillesi, joka aluksi tutkii kätesi ja jalkasi sekä tilaa tiettyjä perusverikokeita, kuten tulehdusarvot (CRP, lasko) sekä esim. reumatekijän.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Näön heikkeneminen

Voiko näkö heikentyä Parkinson-tautia sairastavalla?

Parkinsonin tautiin voi liittyä silmien oireita, jotka vaihtelevat kuivasilmäisyydestä lukemisvaikeuksiin ja hahmotusvaikeuksista monimutkaisiin näköharhoihin. Epäillään myös, että itse silmän verkkokalvon toiminta saattaisi muuttua Parkinsonin tautiin liittyen. Verkkokalvolla on runsaasti ns. dopamiinireseptoreja, joihin dopamiini-välittäjäaine sitoutuu. Parkinsonin taudissa dopamiinin määrä vähenee merkittävästi, koska keskiaivojen dopamiinia tuottavat hermosolut vähenevät. Näin myös verkkokalvon dopamiinireseptorien toiminta muuttuisi.

Periaatteessa Parkinsonin tautiin liittyvä näön heikentyminen on siis mahdollista, mutta muut näön heikkenemisen syyt ovat Parkinson-potilaallakin paljon tavallisempia. Esimerkiksi harmaakaihi on iäkkäämmillä potilailla tavallinen. Silmälääkärin arvio on tarpeellinen näön heikkenemisen syyn arvioimiseksi.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta Parkinsonin taudin silmämuutoksiin liittyen:
Archibald ym. The retina in Parkinson’s disease. Brain 2009;132:1128

« Takaisin