Parkinsonin taudin tutkimukset

Parkinsonin tauti on diagnosoitu maaliskuu/2009, oireet ovat toistaiseksi olleet melko lieviä. Minulla on sen jälkeen ollut hyvinkin paljon kysymyksiä liittyen kyseessä olevaan tautiin.

Ensimmäinen oire oli oikeassa kädessäni, joka alkoi jäykistyä, eikä kynä pysynyt enää kädessä ja käsiala muuttui huonoksi.

Sitten niskani on melko jäykkä, voiko sekin liittyä Parkinsonin tautiin? Lisäksi alaselkä ja molemmat jalat sekä etu- että takareidet ovat melko kireitä ja kovia. Kävellessä on ongelmia, kipu tuntuu. Toisaalta ristiselässäni 4/5 nikamavälissä on todettu spinaalistenoosi ja selkä on operoitu kuukausi sitten. Aluksi tuntui, että kivut jäivät leikkauspöydälle, mutta nyt on taas ilmaantunut molemmissa jaloissa kireyttä ja kipuja.

Kysynkin, että voiko millään tutkimuksella osoittaa, kummasta vaivasta kireydet/kivut johtuvat? Johtuuko kireys Parkinsonin taudista vai onko syy lannerangassa ja siellä olleessa stenoosissa?

Millä tavalla Parkinsonin taudin ja stenoosin oireet poikkeavat toisistaan?

Lannerangan selkäydinkanavan ahtauma (spinaalistenoosi) voi aiheuttaa oireita ahtauman alapuolelle (alaraajaoireesi), mutta ei juurikaan ylöspäin (niskaoireesi). Niskasi jäykkyys siis voi liittyä Parkinsonin tautiin, mutta myös muihin tavallisempiin syihin kuten niska-hartiaseudun lihastensioon (ns. jännitysniska).

Hermoratatutkimuksella (ENMG) voidaan tutkia alaraajoihin meneviä hermoja ja todeta spinaalistenoosin aiheuttamat muutokset (useamman hermojuuren vaurio molemmin puolin). Parkinsonin taudissa ei tällaisia muutoksia näy. ENMG-tutkimus ei kuitenkaan kerro johtuvatko kipusi spinaalistenoosin aiheuttamasta vauriosta vaikka sellainen tutkimuksessa näkyisikin.

Lanneselän spinaalistenoosin tyyppioire on katkokävely eli klaudikaatio. Jalat puutuvat, väsyvät ja kipeytyvät kävellessä ja seistessä ja kävely täytyy aina välillä lopettaa. Parkinsonin tautiin liittyy alkuvaiheessa lähinnä kävelyn hidastumista, ei katkokävelyä. Jos alaraajakipusi pahenevat kävellessä tai seisoessa ja vähenevät istuessa, ne todennäköisemmin liittyvät spinaalistenoosiin kuin Parkinsonin tautiin.

Ainakin kokeilumielessä voidaan kuitenkin ajatella Parkinsonin taudin lääkityksen lisäämistä hoitavan lääkärin valvonnassa. Jos oireisto vähenee, johtui se osaltaan Parkinsonin taudista ja voidaan sitten jatkaa vahvemmalla lääkityksellä.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Miten Parkinsonin tautia tutkitaan?

Olen 67 vuotias mies. Haluaisin tietää miten lähdetään tutkimaan, jos epäilee oireiden perusteella olevan Parkinsonin tauti?

Ensin kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle esimerkiksi omaan terveyskeskukseen tai mahdollisuuksien mukaan suoraan neurologille. Ensimmäisen tapaamisen yhteydessä keskustellaan mm. oireista, käytössä olevista lääkkeistä ja sukuhistoriasta. Tämän jälkeen seuraa neurologinen tutkimus, jolloin lääkäri tutkii kattavasti aivojen ja muun hermoston toimintaa niillä keinoilla joita vastaanotolla on käytettävissä. Tutkittaessa arvioidaan mm. jänneheijasteita, lihaksiston jäntevyyttä, kasvojen lihaksiston toimintaa, mahdollisia tuntopuutoksia, silmien toimintaa, ryhtiä, kävelyä jne. Tutkimuksen jälkeen sitten keskustellaan yhdessä jatkosuunnitelmasta, joka on aina yksilöllinen.

Periaatteessa Parkinsonin taudin diagnoosi on mahdollista tehdä jo ensimmäisellä vastaanotolla, mikäli todetaan tyypilliset oireet ja löydökset. Usein kuitenkin tutkimuksia täydennetään esimerkiksi verikokein ja aivojen kuvauksella. Aivot voidaan kuvata viipalekuvauksella (ns. TT-kuvaus), magneettikuvauksella ja/tai isotooppikuvauksella (ns. SPECT-kuvaus).

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Parkinsonin diagnosointi ja tutkimustulokset

Minulla on juuri todettu Parkinsonin tauti, tuloksen sain 3.2.2010. Olen 57-vuotias toimistotyöntekijä. B-CIT tutkimuksen tulokseni oli: Oikea tyvitumake kerää radiolääkettä putamen-alueelle selkeästi huonommin kuin vasen, joka kuvautuu normaalina. Ncl caudatukset ovat sangen symmetriset. Spesifiset kertymät oikea/vasen: 5.4/6,0.

Mitä tarkoittaa tuo em. 5.4/6.0? Voiko diagnoosista päätellä taudin tasoa? Onko se lievä, keskiasteinen vai vaikea?

Toinen kysymykseni koskee tämän nettilinkin Ajankohtaista-palstan tutkimustulosta, josta sanotaan näin: ”Merkittävä edistysaskel Parkinsonin taudin hoidossa. Juuri julkaistu ADAGIO-tutkimus osoittaa että Parkinsonin taudin varhaisessa vaiheessa aloitettu rasagiliini hidastaa Parkinsonin taudin etenemistä. Uuden tuloksen odotetaan vaikuttavan lähitulevaisuudessa sairauden hoitokäytäntöihin sekä Suomessa että muualla maailmassa.”

Onko minulla mahdollisuus juuri sairastuneena saada tätä lääkettä jostain kautta? Minne minun pitäisi ottaa yhteyttä? Tietysti aion kysyä sitä omalta neurologiltani.

Odotan vastaustanne ja pyrin kaikin keinoin sopeutumaan ja hyvin hoitamaan uutta sairauttani. Vastauksesta etukäteen Kiittäen!

Sinulle on tehty aivojen isotooppitutkimus ns. SPECT-laitteella. Merkkiaineena oli käytössä beta-CIT, jonka sitoutuminen kuvastaa aivojen tyvitumakkeiden dopamiinitoimintaa. Mitä alhaisempi on sitoutuminen (suhdeluku), sitä matalampi on toimivien dopamiinisolujen määrä kyseisellä alueella. Lausunnossasi todetaan, että oikea putamen (= eräs tyvitumake) kerää merkkiainetta vähemmän kuin vasen putamen. Tämä on tyypillinen löydös jos oireita on erityisesti vasemmalla. Huom. alenema oikeassa tyvitumakkeessa on yhteydessä vastakkaisen puolen (vasemman) oireisiin. Radat menevät ristiin tällä tavalla. Lausunnossasi myös todetaan, että nucleus caudatuksissa (= eräs toinen tyvitumake) merkkiaine sitoutuminen on symmetristä. Myös tämä on tyypillistä Parkinsonin taudissa. Tavallisesti taudin alkuvaiheessa SPECT-tulos on poikkeava vain putamenien osalta, kuten sinulla.

Numeroista ei voi suoraan päätellä taudin tasoa, vaikkakin oireiden vaikeusaste on yhteydessä tämän merkkiaineen sitoutumiseen. Hyvin hankalaoireisessa taudissa merkkiainetta ei enää sitoudu juuri lainkaan tyvitumakkeisiin. Taudin vaikeusasteen määrittelee pikemminkin yksilölliset oireesi.

Lääkehoidosta sinun kannattaa keskustella oman neurologisi kanssa. Hän tuntee sinut ja tautisi parhaiten. Lääkitysvalintaan alkavassa taudissa vaikuttavat monet tekijät.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Näkyykö Parkinson CT-kuvassa?

Kun Parkinsonia diagnosoidaan, näkyykö tauti aina CT-kuvassa? Kysymyksen esittää kolmekymppinen mies, joka kävi yleislääkärillä tasapaino-ongelmien ja lepovapinan vuoksi.

CT-kuvasta eli TT-kuvasta eli tietokonetomografia-kuvasta ei Parkinsonin tautia voi diagnosoida. Siihen tarkoitukseen ei sovellu myöskään magneettikuvaus. Tietyntyyppinen isotooppikuvaus, aivojen Beta-CIT-SPECT tai PET-kuvaus, voi auttaa diagnoosissa, mutta diagnoosi ei edelleenkään perustu mihinkään kuvaukseen.

Diagnoosin voi tehdä neurologi, ja sen tekemiseen riittävät tyypilliset oireet ja löydökset.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

PET-kuvaus

Mikä on PET-kuvaus, ja mitä sillä saadaan selville Parkinsonin taudista? Pitäisikö se tehdä kaikille sairastuneille?

PET-kuvaus eli positroniemissiotomografia on ns. toiminnallinen elimistön kuvantamismenetelmä. Toiminnallinen tarkoittaa sitä, että kun esim. magneettikuvauksella voidaan tutkia pääasiassa vain elimistön rakennetta, voidaan PET-kuvauksella kuvata elimistön toimintaa. Käytännössä PET-kuvaus tarkoittaa sitä, että kuvattavan henkilön verenkiertoon ruiskutetaan pieni määrä merkkiainetta ja tavallisesti aivoja kuvataan noin tunnin verran. Kuvattava henkilö makaa kamerassa selällään. Näin saadaan kuvattua ikään kuin elokuva aivojen toiminnasta kuvauksen aikana. Kuvaustuloksesta voidaan sitten tehdä päätelmiä esimerkiksi aivojen dopamiinitoiminnasta.

Suomessa Valtakunnallinen PET-keskus sijaitsee Turussa. PET-menetelmää käytetään pääasiassa tieteelliseen tutkimukseen, mutta yhä enemmän myös sairauksien diagnostiikkaan. Neurologiassa PET on käyttökelpoinen menetelmä esimerkiksi muistihäiriöiden ja liikehäiriöiden (kuten Parkinsonin taudin) erotusdiagnostiikassa. PET-tutkimusta ei kuitenkaan ole tarpeellista tehdä Parkinsonin tautiin sairastuneelle. Parkinsonin taudin diagnoosi perustuu edelleen ensisijassa neurologin tekemään tutkimukseen vastaanotolla. Osalle potilaista Parkinsonin taudin diagnoosivaiheessa tehdään ns. SPECT-tutkimus (isotooppikuvaus), joka on Suomessa käytettävissä keskussairaalatasoisesti.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Sairaslomaa tutkimusten ajaksi

Hei! Olen käynyt nyt kaksi kertaa neurologin vastaanotolla, kun minulla epäillään Parkinsonin tautia. Minulle määrättiin nyt beta-cit -tutkimus. Kysyisin, voidaanko minulle kirjoittaa sairaslomaa noille tutkimuspäiville?

KELAn sairauspäivärahakriteerien mukaan päivärahan saaminen edellyttää sairautta ja siitä aiheutuvaa toimintakyvyn heikkenemistä. Jotta lääkäri voi kirjoittaa sairauslomatodistuksen, sinun tulisi olla kykenemätön tekemään tavallista työtäsi tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa.

Mikäli nämä kriteerit täyttyvät, voi tutkimuksen tilannut lääkäri kirjoittaa myös A-todistuksen tutkimuspäiville tai sitä pidemmälle ajalle. Monilla työpaikoilla on myös mahdollisuus olla terveydellisistä syistä poissa 1-3 työpäivää ilman lääkärintodistusta, ja työsopimuslain mukaisesti työntekijällä on joka tapauksessa oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen läsnäolonsa on välttämätön hänen perhettään kohdanneen sairauden vuoksi.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin 

Osteopaatilta Parkinson-tutkimuksiin?

Tulin äsken osteopaatin vastaanotolta alaselän vaivan takia. Osteopaatti käsitteli selkääni ja lihaksiani. Lihaksia käsitellessään hän kehotti menemään noin kahden vuoden sisällä neurologille, hän lihaksien perusteella sanoi, että minulle olisi alkamassa Parkinsonin tauti. Voisiko hän olla oikeassa?

Olen keväällä 65 vuotta täyttävä naishenkilö. Kotioloissa läheiset eivät ole vielä huomanneet poikkeavuutta. Huolestuin kuitenkin. Toivon vastaustanne, kiitos siitä.

On vaikea sanoa, mihin osteopaattisi arvio perustui. Osteopaattien koulutukseen ei kuitenkaan kuulu Parkinsonin taudin diagnostiikka vaan se kuuluu neurologille. Sinulla ei ilmeisesti ole Parkinsonin taudin keskeisiä oireita kuten lepovapinaa, liikkeiden hitautta tai lihasten jäykkyyttä, minkä perusteella alkava Parkinsonin tauti on epätodennäköinen.

Ymmärrän, että tällainen osteopaatin toteamus aiheuttaa huolta ja siksi saattaa olla parasta oman mielenrauhasi vuoksi tutkituttaa asia neurologilla. Mikäli sitten todetaan, ettei Parkinsonin tautia ole, voisi osteopaattikin hyötyä palautteestasi.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin