Voiko Parkinson tarttua työskennellessäni vanhainkodissa?

Työskentelen vanhainkodissa, jossa olen tekemisissä myös Parkinsonia sairastavien kanssa. Olen atoopikko ja käteni ovat toisinaan auki ja toisinaan ihan terveet. Mietin toisinaan, että koska taudin syntyä ei täysin tunneta ja minulla on joskus lentänyt Parkinsonia sairastavan vanhuksen syljet avohaavaiselle kädelleni? Ja entä veri? Jos on olemassa onkin jokin virus tai bakteeri, joka siirtyy avonaisten kämmenieni kautta minuun tai kulkeutuu mahdollisesti huonon käsien hygienian kautta ruokaan, jota teen päivittäin myös lapsilleni. Voiko tälläinen tutkimusten mukaan laukaista taudin, eli periaatteella tauti tarttuisi, vai onko tämä ihan harhaluuloa?
Olen kuitenkin aidosti huolestunut ja haluaisin rehellisen vastauksen, koska tämä alkaa mennä jo ahdistuksen puolelle.

Nykytiedon valossa Parkinsonin tauti ei voi tarttua yksilöstä toiseen. Parkinsonismia (Parkinsonin taudin kaltaisia oireita) voi sen sijaan esiintyä joissakin infektiotaudeissa. Esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella eräs aivokuume (encephalitis lethargica) aiheutti muiden oireiden ohella sairastuneille parkinsonismia. Näiden potilaiden oireita ja hoitoa on kuvattu mm. neurologi Oliver Sacksin kirjassa ja sen perusteella tehdyssä elokuvassa ”Heräämisiä”.
Parkinsonin tauti ei kuitenkaan siis tartu. Tutkimusten mukaan Parkinsonin taudissa aivoissa esiintyvät valkuaisaineet eivät myöskään kykene tartuttamaan tautia yksilöstä toiseen, kun näitä valkuaisaineita on siirtynyt yksilöstä toiseen lääketieteellisten hoitojen yhteydessä. Parkinsonin taudin infektioluonteista alkuperää vastaan puhuu myös, se että tutkimuksissa ei ole tullut esille mitään sairastumisen kasvua hoitohenkilökunnalla joka on ollut Parkinson-potilaiden kanssa vuosia läheisessä kontaktissa esimerkiksi Parkinson-kuntoutuskeskuksissa.

Sen sijaan näyttää siltä, että mahdollisesti tietyt infektiotaudit kuten sairastettu sikotauti ja tulirokko voivat hieman lisätä Parkinsonin taudin riskiä myöhemmin. Tämäkin yhteys on tosin varsin heikko ja on vain yhtenä pienenä osatekijänä kokonaisriskissä.

Koska Parkinsonin taudin perussyy on epäselvä, ei toki voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että kyseessä olisi johonkin mikrobiin tai mikrobin kaltaiseen tekijään (prioniin) liittyvä tauti. Tarttuvuus on kuitenkin mikrobi- ja prionitautien perusominaisuus, eikä sitä ole missään laajassakaan tutkimuksessa todettu Parkinsonin taudissa.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta:
Irwin ym. Evaluation of potential infectivity of Alzheimer and Parkinson disease proteins in recipients of cadaver-derived human growth hormone. JAMA Neurol 2013;70:462-468
Vlajinac ym. Infections as a risk factor for Parkinson’s disease: a case-control study. Int J Neurosci 2013;123:329-332
Hilker ym. Pros and cons of a prion-like pathogenesis in Parkinson’s disease. BMC Neurol 2011; Jun 20;11:74. doi: 10.1186/1471-2377-11-74

« Takaisin