Viittaavatko oireeni PSP-tautiin ja millä tutkimuksilla tämä todennetaan?

Äidilläni todettiin Parkinson 55-vuotiaana, n. 15 vuotta sitten. Myöhemmin sairaus diagnosoitiin Parkinson plus sairaudeksi ja PSP:ksi. Olen seurannut sisarieni kanssa tautia ja sen raadollisuutta läheltä. Hän on lähes liikunta- ja puhekyvytön ja PEG-letku on asetettu nyt n. 2 kk sitten.

Olen 49-vuotias, vasen käteni on alkanut vapista, mm. aktiovapinaa. Myös oikea jalkaterä vapisee, mielestäni minulla on myös pientä nopeataajuista lepovapinaa. Neurologin tutkimuksissa tuon todettiin olevan essentiallista vapinaa, jota suvussamme ei ole. Oikean korvan kuulo on heikentynyt. Välillä olen huomannut sanojen toistoa, oikean jalkaterän pistelyä, vasemman lapaluun sisäreunan ajoittaista pistelyä ja puutumista. Hermostuessa tai jännittäessä vapina tulee molempiin käsiin, sormiin. Olen menossa pään magneettikuviin, onko syytä pyytää myös hermoratatutkimus? Voisiko oireet olla alkavan PSP-sairauden oireet? Muut neurologiset testit ovat vielä normaalit.

Minulla on ollut epilepsia 15-vuotiaasta lähtien (grand mal -tyyppinen). Syön karbamatsepiini lääkettä, joka on pitänyt oireet ja kohtaukset täydellisesti poissa. En käytä alkoholia ja työkseni teen päätetyöskentelyä. Tutkineen neurologin mielestä epilepsialääkityksellä ei ole vaikutusta oireisiini. Tulisiko minun pyytää vielä Spect-tutkimus?

PSP-tauti oireilee alussa tavallisesti suhteellisen symmetrisenä hidasliikkeisyytenä ja jäykkyytenä, johon liittyy tasapainovaikeuksia. Lisäksi saattaa olla hahmotus- ja muistitoimintojen ongelmaa. Vapinakin on mahdollinen alkuoire, mutta ei tyypillinen. Ennen kaikkea PSP-tautiin liittyy silmien liikuttamisen hankaluus, joka on taudin tyyppioire. PSP ei ole perinnöllinen sairaus.

Pään magneettikuvaus on tässä hyödyllinen tutkimus ja senkin perusteella voidaan arvioida PSP:n mahdollisuutta. PSP-taudissa nähdään tyypillisesti keskiaivojen koon pienenemistä rappeuman perusteella. Mikäli keskiaivojen leveys on magneettikuvauksessa normaali, se puhuu PSP-tautia vastaan.

Puutuminen ja pistely huomioiden myös hermoratatutkimus (ENMG) tulee kyseeseen varsinkin mikäli asia ei muilla keinoin selviä. Sama pätee aivojen isotooppitutkimukseen (SPECT). Se tulee kyseeseen mikäli oireistossa on parkinsonismin piirteitä ja diagnoosi on edelleen epäselvä kun aivojen magneettitutkimus ja muut tutkimukset on tehty.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin