Olenko sairastunut?

Hei!
Olen 40-vuotias mies ja olen viime kesästä lähtien kiinnittänyt huomiota alkaneeseen vapinaan. Vapina alkoi vasemmasta kädestä ja on huomattavissa nyt eripuolilla kehoa. Olen myös yöllä heräillyt vapinaan. Unihäiriötä on ollut pitkään. Verensokerit ja kilpirauhas-arvot ovat todettu normaaleiksi. Onko syytä epäillä, että tällaisten oireiden takana voisi olla sairaus?

Vapinassasi on joitakin epätyypillisiä piirteitä ajatellen Parkinson-vapinaa. Vapinan esiintyminen eri puolilla kehoa alkuvaiheessa (vasemmalla ja oikealla) ei sovi hyvin Parkinson-vapinaksi, joka on alkuvaiheessa lähes aina vain toispuoleista. Myöskään herääminen yöllä vapinaan ei ole tyypillistä Parkinsonin taudissa, sillä vapina on levossa poissa. Viestistäsi ei myöskään ilmene onko päivisin kyseessä lihasaktiviteetin aikana esiintyvä vapina (kannatuksessa tai liikkeessä).

Vapinan syyt ovat monet ja esim. unen puute yhdistettynä psyykkiseen stressiin voi aiheuttaa vapinoita. Neurologi voi tarkemmin arvioida vapinasi syytä mikäli se ei unen laadun paranemisen myötä vähenny.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Mikä auttaisi unettomuuteen?

Terve !
Isäni on 77-vuotias ja on sairastanut Parkinsonin tautia 15 vuotta. Alkuvuodesta hän oli vielä reipas, kävi sauvakävelyllä aktiivisesti ja voi suhteellisen hyvin, paitsi että yöllä ei tahtonut unta tulla kuin muutamaksi tunniksi. Vointi on huonontunut nyt dramaattisesti  ja on joutunut olemaan sairaalahoidossakin pieniä aikoja, nyt kotona.

Hän ei tahdo saada nukuttua yöllä. Onko mitään lääkitystä siihen olemassa? Hän on aika väsynyt, kun ei saa nukuttua.

Unettomuuden hoidoksi on käytettävissä useita lääkkeitä, mutta ennen lääkehoidon aloittamista tulisi pyrkiä selvittämään unettomuuden syytä ja mahdollisuuksia lääkkeettömiin hoitoihin.

Unettomuus on kaikkein yleisin nukkumiseen liittyvä ongelma Parkinson-potilailla. Unettomuutta voi aiheuttaa esimerkiksi vaikeudet kääntymisessä, jäykkyys, virtsaamistiheyden lisääntyminen, lihaskrampit, lääkkeiden sivuvaikutukset sekä mielialaongelmat.

Hoidollisesti voidaan mm. pyrkiä parantamaan unihygieniaa (säännölliset rytmit, nukkumiselle sopivat olosuhteet, tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen), hoitamaan mahdollista samanaikaista masentuneisuutta ja lääkinnällisesti pyrkiä parantamaan unenlaatua (esim. melatoniinilla).

Näiden hoitojen lisäksi on käytettävissä lyhytaikaiseen ja väliaikaiseen käyttöön sopivia ns. nukahtamislääkkeitä. Suosittelen että tämä unettomuusasia otettaisiin esille isäsi seuraavan kontrollikäynnin yhteydessä neurologin vastaanotolla.

Kirjallisuutta tähän liittyen:
Bruin ym. Sleep-wake disturbances in Parkinson’s disease: current evidence regarding diagnostic and therapeutic decisions. Eur Neurol 2012; 67:257-67

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Mistä löytäisin tilastoja koskien Parkinsonin tautia?

Hyvä Valtteri Kaasinen,
olen yrittänyt löytää tilastoja koskien aikaa ennen sairastumista Parkinsonin tautiin, MS-tautiin tms.
Olen ymmärtänyt oireiden voivan hyvin häiritä arkista elämää vuosikausia ennen diagnosointia.

Olen kiitollinen mikäli löytäisin kyseiset tilastot.

Nykykäsityksen mukaan Parkinsonin taudin tyypillisiä liikkumiseen liittyviä oireita eli motorisia oireita edeltää ns. pre-motorinen jakso, joka saattaa kestää useita vuosia. Pre-motorisia oireita ovat mm. hajuaistin heikkeneminen, ummetus ja REM-uneen liittyvä unihäiriö. Myös mielialamuutoksia ja masentuneisuutta on esitetty liittyvän aikaan ennen Parkinsonin taudin motorisia oireita.

Tilastotietoa ei asiasta juurikaan ole, mutta esimerkiksi oheisissa artikkeleissa on kuvattu näitä ennakoivia oireita:

Tolosa ja Pont-Sunyer. Progress in defining the premotor phase of Parkinson’s disease. J Neurol Sci 2011;310:4-8

Noyce ym. Meta-analysis of early nonmotor features and risk factors for Parkinson’s disease. Ann Neurol 2012; 72:893-901

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Voivatko isäni erilaiset oireet johtua lääkityksestä?

Hei!

Isälläni on ollut Parkinsonin taudin diagnoosi syksystä 2008 alkaen. Lääkityksenä on nykyään ropiniroli annoksella 16mg (nostettu 8mg-> 16mg pari vuotta sitten). Vointi oli pitkään hyvä, mutta nykyään isä kärsii huomattavasta väsymyksestä, silmien valonarkuudesta ja silmien tahattomasta sulkeutumisesta pidemmäksi aikaa. Lisäksi hän saattaa jumittua painelemaan esim. autossa olevia nappuloita hyvin pitkäksi aikaa. Voiko kyse olla väärästä lääkityksestä tai liian suuresta lääkeannoksesta? Voiko silmäoire johtua Blefarospasmista?

Dopamiiniagonisteihin kuten ropiniroliin on sivuvaikutuksena kuvattu liittyvän voimakasta väsymystä ja tämä mahdollisuus tulisi ottaa huomioon. Asia selviää esimerkiksi väliaikaisesti lääkitystä vähentämällä. Toisaalta tätä yhteyttä vastaan puhuu se, että ilmeisesti annoksen nostaminen tehtiin jo pari vuotta sitten, mutta tätä liiallista väsymystä on esiintynyt vasta vähän aikaa. Siksi täytyy tehdä myös perusselvitykset, (kuten hemoglobiini ja verensokeri yms.) mikäli näin ei ole jo tehty.

Silmien pakonomainen sulkeutuminen ja valonarkuus voivat olla merkki blefarospasmista, mutta tilannetta tulisi arvioida hoitavan neurologin vastaanotolla. Blefarospasmia voidaan hoitaa tehokkaasti botuliinitoksiinilla .
Toisaalta auton nappuloiden painaminen ja ”jumiutuminen” voi olla merkki kehittyvästä ongelmasta muistissa ja hahmotuksessa. Hieman samantyyppistä jumiuttavaa toimintaa on kuvattu liittyvän myös levodopahoitoon (”puuhiminen”).

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Johtuuko oloni lääkkeistä?

Mistä johtuu, kun olen kuin juovuksissa koko ajan? Ja kaatuilen? Onko väärät lääkkeet?  Metyylifenidaattihoito  on ahdh-lapsille?  Mikä neuvoksi?

Viestistäsi ei ilmene mitä lääkkeitä käytät, mutta tasapainovaikeudet ovat useiden lääkkeiden mahdollisia sivuvaikutuksia. Metyylifenidaatti tosiaan on lääke, jota käytetään mm. ADHD:n hoitoon mutta viimeaikaiset tutkimuksen viittaavat siihen että sillä saattaa jatkossa olla merkitystä myös Parkinsonin taudin kävelyongelmien hoidossa. Oheistan tähän liittyvän kirjallisuusviitteen.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

Viite:
Morean ym. Methyphenidate for gait hypokinesia and freezing in patients with Parkinson’s disease undergoing subthalamic stimulation: a multicentre, parallel, randomised, placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2012;11:589-596

« Takaisin

Voivatko hiusvärit tai ympäristömyrkyt olla yhteydessä Parkinsonin tautiin?

Onko koskaan tutkittu hiusten värjäämisen ja Parkinson taudin välistä yhteyttä? Tuttavapiirissäni on useita henkilöitä, jotka värjättyään harmaantuneita hiuksiaan vuosikausia ovat sitten sairastuneet Parkinsonin tautiin.

Voihan jokin muukin syy olla taustalla, mutta eikö ainakin ympäristömyrkkyjä yleensäkin ole epäilty taudin mahdolliseksi aiheuttajaksi?

Ympäristömyrkyt todellakin ovat olleet epäiltyjen listalla, kun on pohdittu Parkinsonin tautia aiheuttavia asioita. Erityisesti kemiallisista torjunta-aineista, kuten tietyistä hyönteis- ja kasvimyrkyistä löytyy vankkaa tutkimustietoa, mikä viittaa siihen, että altistuminen näille myrkyille lisää Parkinsonin taudin riskiä. Oheistan tähän liittyvän kirjallisuusviitteen.

Hiusten värjäämiseen käytettävistä aineista ja Parkinsonin taudista sen sijaan ei ole tutkimustietoa. Pääasiassa väriaineet voivat aiheuttaa ärsytysreaktioita ja allergista ihottumaa (esim. värjäysaineiden parafenyleenidiamiini).
Toisaalta laajoissa epidemiologisissa aineistoissa on todettu, että hiusten väri myös hieman vaikuttaa Parkinsonin taudin riskiin (riski vähäisempi tummatukkaisilla). Riski on todennäköisesti yhteydessä pigmentaatioon, koska myös aiempi sairastettu melanooma lisää riskiä Parkinsonin tautiin. Mahdollisesti siis osittain voisi olla kysymys tästä geneettisestä alttiudesta, joka liittyy hiuspigmentin määrään, ei niinkään itse hiusten värjäämiseen, joka olisi seuraus.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta:
Freire ja Koifman. Pesticide exposure and Parkinson’s disease: epidemiological evidence of association. Neurotoxicology 2012;33:947-971
Gao ym. Genetic determinants of hair color and Parkinson’s disease risk. Ann Neurol 2009;65:76-82

« Takaisin

Voiko kyse olla Parkinsonin taudista?

Hei,
72-vuotiaalla äidilläni on seuraavanlaisia oireita; pientä vapinaa käsissä, sängystä ja tuolilta nouseminen on hankalaa, käveleminen hidasta ja välillä jalat jumittuu paikoilleen. Yöllä pitää käydä jopa 5 kertaa pissillä ja muutenkin liikkuminen on kömpelöä. Onko kyseessä Parkinsonin tauti?

Kyseessä saattaa olla Parkinsonin tauti, mutta on epätyypillistä, että ilmeisesti vapina käsissä on symmetristä. Käytännössä aina Parkinsonin tautiin liittyvä vapina alkaa vain toisesta kädestä. Lisäksi on epäselvää onko äidilläsi esiintyvä vapina lepovapinaa (Parkinsonin taudille tyypillistä) vai kannatuksessa/liikkeessä esiintyvää.

Virtsaamistiheyden lisääntyminen ei ole myöskään Parkinsonin taudin alkuvaiheessa tyypillistä. Neurologin arvio äitisi oireista olisi joka tapauksessa paikallaan.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Voiko niskaoire liittyä Parkinsonin diagnoosiini?

Hei!
Olen 63-vuotias nainen ja Parkinson-diagnoosin sain pari kuukautta sitten. Minua askarruttaa niskassa ja kaulassa ajoittain vain hetken tuntuva paikallinen kipu, joka tuntuu venähdykseltä. Päätäni en tuolloin ole kääntänyt kuin korkeintaan hyvin vähän ja rauhallisesti. Kuuluuko oire kenties diagnoosiini? Kiitos etukäteen vastauksesta.

Oire ei todennäköisesti liity diagnoosiisi. Parkinsonin tautiin liittyy kyllä toisinaan lihaskipuja, mutta näitä on pääasiassa raajojen tyviosien suurissa lihaksissa ja selässä painottuen pahemmin oireilevalle puolelle. Joskus tautiin saattaa liittyä lihasjänteyshäiriöstä (dystoniasta) johtuvia virheasentoja myös kaularangan alueella, mutta oikein sellaiseltakaan tämä ei kuulosta ja dystoniset krampit ovat alkuvaiheessa harvinaisia. Uskoisin että niskan alueen kipusi voisi johtua kuitenkin Parkinsonin taudista riippumattomasta lihasjännityksestä tai venäytyksestä. Hoitona tulee kyseeseen esimerkiksi hieronta, fysioterapia, tulehduskipulääke ja/tai lihaksia rentouttava lääke. Mikäli sitten seurannassa tai näillä hoidoilla ei tilanne selviä, voi neurologisi vielä arvioida oiretta Parkinsonin taudin kannalta.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Miten ohjata isämme lääkärin puheille?

Hei,
79-vuotiaan isäni tila on muuttunut huomattavasti nopeassa ajassa. Kaatuilua, muistamattomuutta, äkäisyyttä, jalkojen heikkoutta ym. on paljon. Terveysaseman muistihoitaja on käynyt tekemässä kerran muistitestejä, mutta isäni sanoi, että toista kertaa ei tarvitse tulla. Hän siis luultavasti ymmärtää, että jotain tapahtuu mutta ei halua myöntää sitä.
Hänellä on vielä ajokortti, vaikka ajaminen on todella vähäistä (viimeksi tammikuussa ollut ratissa), mutta entisenä ammattiautoilijana kortin menetys on iso asia. Mikä olisi järkevä tapa puhua hänelle mahdollisesta Parkinsonin taudista? Miten saamme hänet käymään lääkärillä taudin selvittämiseksi? Voihan se toki olla muutakin. Isä asuu äitini kanssa ja äiti alkaa väsyä jatkuvaan ”valvomiseen” ja me lapset haluaisimme auttaa ja saada isän käymään tutkimuksissa. Hän on melko äkäinen ja emme halua suututtaa häntä, emmekä varsinkaan niin, että hän suuttuisi asiasta äidillemme.

Kuvauksesi perusteella tosiaan kyseessä saattaa olla paljon muutakin kuin Parkinsonin tauti. En oikeastaan ensisijaisesti epäilisi Parkinsonin tautia vaan kyseessä voi olla jokin primaaristi muistiin ja havaintokykyyn vaikuttava tila eikä etenevä muistisairaus ole poissuljettu vaihtoehto.

Mikäli isäsi haluaa säilyttää ajokortin, hänen on pakko hakeutua ikäperusteiseen ajoterveystarkastukseen piakkoin (kortin uusinta tarkastuksen perusteella 80-vuotiaana). Eli tuo ongelma lääkäriin hakeutumisesta hoituu todennäköisesti näin. Hänelle tulee poliisilta tähän liittyvä kirje pian.

Jos isäsi hakeutuu omalle terveysasemalleen ajoterveystarkastukseen, näkee tarkastuksen tekevä lääkäri saman terveysaseman muistihoitajan tekemän testin tuloksen sekä isäsi sairauskertomuksen. Todennäköisesti selvitykset lähtevät siitä sitten etenemään. Isäsi mahdollisesti asetetaan ajokieltoon vähintäänkin tutkimusten ajaksi. Mikäli asiat näin hoituvat, sinun tai äitisi ei tarvitse puuttua asiaan vaan isäsi ärtymys suuntautuu terveydenhuoltojärjestelmään, ei teihin. Ennen kaikkea isäsi saa näin tarvitsemansa tutkimukset ja hoidon.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Johtuvatko oireeni Parkinsonin taudista?

Hei,
Olisin kysynyt, ovatko elämässäni esiintyvät oireet mahdollisesti Parkinsonista johtuvia?
Olen kohta 65-vuotias nainen.
Oireita ovat lievä sormien vapina tietyssä asennossa, aamuinen jäykkyys, hajuaistin huononeminen ja unihäiriöt. Käsiala on myös jotenkin kömpelömpää kuin aikaisemmin. Nämä oireet tulivat nyt mieleeni.
Olisiko syytä mennä neurologin puheille?

Aamuinen lihasjäykkyys on kyllä Parkinsonin taudin oire, mutta sitä esiintyy monessa muussakin tilassa ja tilanteessa. Sinulla esiintyvä vapina on ilmeisesti symmetristä molemmissa käsissä, mikä ei ole tyypillistä ainakaan alkuvaiheessa. Hajuaistin huononeminen ja unihäiriöt ovat Parkinsonin taudin ns. premotorisia oireita eli oireita, jotka tulevat usein esiin ennen lihasoireiden kehittymistä. Hajuaistin ja unihäiriöidenkin osalta täytyy kuitenkin todeta, että nekin ovat epäspesifisiä oireita eli niitä esiintyy monesta muustakin syystä.

Näin ollen voidaan todeta, että sinulla on joitakin Parkinsonin taudille sopivia motorisia ja premotorisia oireita, mutta kyseisiä oireita esiintyy myös monissa muissa tiloissa. Oireista on ilmeisesti kuitenkin merkittävää haittaa, minkä vuoksi suosittelen että alkuvaiheessa hakeutuisit oman yleislääkärisi vastaanotolle. Hän voi sitten arvioida kokonaistilannetta ja tarvittaessa laatii lähetteen neurologille.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Mikä muu voi olla kyseessä kuin doparesponsiivinen dystonia?

Hei, olen 58-vuotias ja vuodesta 2007 minulla on ollut diagnoosina doparesponsiivinen dystonia. Oireet alkoivat noin 45-vuotiaana.  Vääntävät krampit joka puolella kehoa sekä jäykkyys ja vapina sopivat tuohon diagnoosiin. Minulla on suvussani dystoniaa ja yhdellä 27-vuotiaalla todettiin samankaltaisia oireita parisen vuotta sitten.

Levodopa on auttanut minut jaloilleen ja oireet ovat nyt paljon lievempiä, esimerkiksi kramppailut ovat vähentyneet huomattavasti. Lääkkeenä käytän levodopan, karbidopan ja entakaponin yhdistelmää, dopamiiniagonisti-laastaria , sekä titsadiinihydrokloridia.  Myös tyttärelläni levodopa toimii suhteellisen hyvin.

Kaikenlainen rasitus lisää oireita. Minulle on tehty valtava määrä tutkimuksia, mm. dopatransportterikuvaus, josta todettiin että ainakaan en sairasta Parkinsonin tautia, eli tyvitumakkeet ovat kunnossa. Parhaillaan on menossa geenitutkimukset, jossa tutkitaan DYT5b- ja DYT12-geenit. Aiemmin tutkituista DYT1- ja DYT5a-geeneistä tuli negatiivinen vastaus. Kysyisinkin nyt, että mihin muuhun sairauteen minun oireeni ja tyttäreni oireet voisivat viitata kuin doparesponsiiviseen dystoniaan, koska ne ovat juuri samanlaisia kuin DRD:ssa?

Kuvauksesi perusteella sinulla on selvästi perinnöllinen dystonia, joka näyttäisi olevan vallitsevasti periytyvä. Dystonian lisäksi sinulla ja ilmeisesti myös sukulaisillasi on parkinsonismia ja kyseessä vaikuttaisikin olevan ns. dystonia-parkinsonismi, joita tunnetaan useita muotoja ja lista kasvaa vuosi vuodelta.  Mahdollisia syitä DRD:n lisäksi on monia ja näiden osalta selvitykset ovatkin hyvin käynnissä. Nyt siis on tulossa DYT12 määritys (rapid-onset dystonia parkinsonism) ja epäilemättä sen jälkeen edetään tarvittaessa analyyseissä. Tyypillisinta DRD-mutaatiota ei ollut (DYT5a).

Dopamiinitransportterikuvauksen osalta voidaan lähinnä sanoa, että normaali tulos käytännössä sulkee pois Parkinsonin taudin sekä joukon peittyvästi periytyviä (parkin-mutaatiota) parkinsonismeja, joihin liittyy dystoniaa. DRD:ssä (ja useissa muissa dystonia plus –taudeissa) dopamiinitransportterikuvaus on normaali, joten erotusdiagnostista arvoa ei tutkimuksella sinun tapauksessasi ole.

Joka tapauksessa selvitysten osalta on järkevintä edetä yhteistyössä neurologisi ja kliinisen geneetikon kanssa, jotka tuntevat sinut ja sukusi. Osa tämäntyyppisistä oireista jää epäselviksi, mutta geneettiset ja muut työkalut onneksi kehittyvät jatkuvasti.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Miten kävelykykyäni voidaan parantaa?

Pramipeksolin  tilalle määrättiin äskettäi ropinirolia 2mg viikon ajan, sitten jatkossa 4mg. Nyt tuntuu se 4mg heitehuimaavan, samoin kuin pramipeksoli.  Eivät antaneet sitä estäjää. Kysynkin, onko kuitenkin tämä lääke samanlaista, kuin em. ?

Mitä voidaan tehdä jatkossa, jotta saisin kävelyn takaisin? Nyt, kun koetan ottaa askelia, niin muutaman metrin astuttuani täytyy minun saada jostakin kiinni. Muuten tärinä alkaa ja kaadun saman tien. Käsivapinaa ei minulla ole, oikea käsi jäykkä, ei vastaliikettä.

Ropiniroli  kuuluu samaan lääkeaineryhmään kuin pramipeksoli, vaikka kyseessä on kaksi eri molekyyliä, joiden sivuvaikutuksetkin hieman eroavat. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sinulle eivät dopamiiniagonistit (ropiniroli ja pramipeksoli)  sovi pienelläkään annoksella sivuvaikutuksena esiintyvän heitehuimauksen vuoksi.

Kävelykykyyn täytyy siis vaikuttaa muilla lääkkeillä kuten levodopalla tai MAO-B:n estäjällä. Nämä tasapaino- ja kävelyongelmat kuulostavat poikkeuksellisen voimakkailta ja syytä varmaankin hoitavan lääkärin toimesta vielä pohditaan (johtuvatko Parkinsonin taudista vai jostakin muusta). Fysioterapeuttinen tasapainoa parantava kuntoutus on joka tapauksessa hyödyksi.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Miten voin saada luvan olla läsnä mieheni hoidossa?

Mieheni sairastaa Parkinsonin tautia. Nykyisin hän on dementoitunut ja tarvitsee kommunikointiin ympäristön kanssa aina läsnäoloani. Ymmärrän melko hyvin mitä hän haluaa sanoa.

Nyt hänellä oli sydämen eteisvärinää ja jouduimme menemään sairaalan akuuttipalveluun. Siellä minulta estettiin läsnäolo potilaan vierellä. En suostunut hyväksymään käytäntöä. Ja minua jahdattiin ja kutsuttiinpa jopa pari vartijaa paikalle, jotka kylläkin selityksen kuultuaan hiljaa vetäytyivät pois.

Kysyisin kuinka menetellä saadakseni laillisen oikeuden olla läsnä siellä, missä katson sen tarpeelliseksi?

Potilaan lähiomaiset voivat olla paikalla tiettyjen hoitotoimenpiteiden aikana, mutta hoidolliset syyt saattavat tämän estää. On ymmärrettävää, että esimerkiksi steriileihin toimenpiteisiin leikkaussalissa ei voida ottaa ulkopuolisia henkilöitä mukaan. Sairaala voi myös rajoittaa omaisten vierailuaikoja osaston toiminnan mukaisesti siten, että omaisten läsnäolo mahdollisimman vähän haittaa toimintaa. Miehesi tilanne on siinä määrin poikkeuksellinen, että hän kykenee huonosti kommunikoimaan ilman läsnäoloasi, mikä tukee sitä, että sinun olisi hyvä olla paikalla normaalia lähiomaista enemmän. Tavallisesti nämä asiat selviävät keskustelemalla hoitohenkilökunnan ja hoitavan lääkärin kanssa.

Mikäli miehesi dementia on vaikea-asteinen, ja hänen henkiset kykynsä ovat siinä määrin heikentyneet että hän ei kykene valvomaan omia etujaan, voidaan hänelle määrätä maistraatin toimesta edunvalvoja. Usein edunvalvoja on juuri lähiomainen kuten lapsi tai puoliso. Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvoja huolehtii siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Automaattista läsnäolo-oikeutta tämä ei siis kuitenkaan tarkoita.
Tietoa edunvalvonnasta löytyy tästä oikeusministeriön esitteestä ”Holhoustoimen palvelut”

https://www.om.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/holhoustoimenpalvelut.html

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Liittyvätkö TIA-kohtaukset Parkinsonin tautiin?

Mieheni on 70-vuotias ja hän sai Parkinsonin diagnoosin vuonna 1997. Hän on hoitokodissa ja on alkanut nyt saamaan hoitokodin geriatrin mukaan TIA-kohtauksia. Kohtaukset ovat lyhytaikaisia, eikä hän itse niitä muista. Voiko Parkinsonin tautiin liittyä TIA-kohtauksia, vai onko tämä erillinen sairaus? Hänellä on lääkityksenä levodopa,  fludrokortisoniasetaatti ja asetyylisalisyylihappo.

Parkinsonin tauti ja TIA-kohtaukset eivät liity toisiinsa. Parkinsonin tauti on seurausta dopamiinia tuottavien hermosolujen vähenemisestä mustatumakkeessa, kun taas TIA-kohtaukset (transient ischaemic attacks) liittyvät aivojen verenkiertohäiriöihin. Syntymekanismit eroavat siis merkittävästi eikä Parkinsonin taudin lääkkeillä voida hoitaa TIA-kohtauksia tai toisinpäin.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Ovatko kylmänväreet takaraivolla yhteydessä Parkinsonin tautiin?

Olen 55-vuotias nainen. Isäni sairasti Parkinsonin tautia. Muistan hänen kertoneen yhdestä oireesta, jossa hänellä oli tunne, että hiusten juuressa tuulee. Naureskelin itsekseni tälle isäni jutulle, mutta nyt ajoittain itselläni tuntuu päässä enemmänkin takaraivolla kylmänväreitä, vaikka muuten minulla ei olisi kylmä. Ajattelin, että tätä isäni varmaankin tarkoitti sillä tuulemisella. Liittyykö tällainen oire jotenkin Parkinsonin tautiin. Lisäksi kysyisin, onko Parkinsonin taudilla ja rintasyövällä mitään yhteyttä?

Takaraivon alueella esiintyvä kuvaamasi tuntemus ei todennäköisesti ole Parkinsonin tautiin liittyvä oire. Se voisi selittyä esimerkiksi niska-hartiaseudun lihastensiolla, joka voi aiheuttaa erilaisia tuntoaistimuksia pään lihaksiston ja ihon alueelle.

Parkinson-potilaiden syöpäriski näyttää tutkimusten valossa itse asiassa olevan vähäisempi kuin terveellä verrokkiväestöllä. Tiettyjen syöpien riski on kuitenkin Parkinson-potilailla hieman lisääntynyt ja näihin kuuluvat melanooma ja naisten rintasyöpä. Vaikka yhteys on tilastollisesti merkittävä, se ei ole mitenkään kovinkaan vahva ja on tullut esille vain kun kymmeniä tuhansia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita on seurattu.

Sen sijaan yhteyttä toisin päin ei näytä olevan eli rintasyöpä ei tutkimusten perusteella lisää Parkinsonin taudin riskiä. Yksi rintasyövän hoidossa käytettävistä lääkkeistä (tamoksifeeni) saattaa yhden tutkimuksen perusteella lisätä sitä hieman. Tämäkin tulos on kuitenkin varsin epävarma ja kaipaa varmistusta.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta:
Rugbjerg ym. Malingnant melanoma, breast cancer and other cancers in patients with Parkinson’s disease. Int J Cancer 2012;131:1904-1911
Latourelle ym. Risk of Parkinson’s disease after tamoxifen treatment. BMC Neurol 2010;

« Takaisin

Autismista ja vertaistuesta?

Mikä on autismin yhteys Parkinsonin tautiin?

Näin Ruotsissa tehdyn Mr P -ohjelman. Hätkähdyttävä mielleyhtymä autistiseen käyttäytymiseen ja vahva tunne siitä, että vertaistuki ei ole hyvää terapiaa.

Onko tästä tutkimusta tai kokemuksia potilailta?

Autismi ja Parkinsonin tauti eivät nykykäsityksen mukaan syntymekanismin osalta ole yhteydessä toisiinsa, mutta kieltämättä tietyissä autismin piirteissä on yhtymäkohtia Parkinsonin taudissakin kuvattuihin oireisiin. Parkinsonin taudin lääkehoitoon voi liittyä esimerkiksi ns. puuhimista (punding) tai pakko-oireisuuden kaltaista häiriötä, jonka tapaisia oireita esiintyy myös autistisilla henkilöillä. Tämä ilmiasujen osittainen yhtäläisyys ei välttämättä tarkoita tautien sukulaisuutta vaan mekanismit eroavat merkittävästi ja Parkinsonin taudissa esiintyviä tämäntyyppisiä käytöshäiriöitä voidaan myös hoitaa lääkitystä muuttamalla.

Potilasjärjestöistä tuleva vertaistuki on tietysti aina yksilöllistä ja menestys riippuu tuettavasta ja tukijasta. Pahimmillaan voi varmaankin olla haittaakin ja osa potilaista varsinkin diagnoosin alkuvaiheessa kieltäytyy vertaistuen mahdollisuudesta, koska he eivät koe olevansa henkisesti valmiita siihen. Hyvin usein vertaistuki on kuitenkin erittäin hyödyllistä, tämän ovat monet tuetut vastaanotollani vahvistaneet.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta autismin ja Parkinsonin taudin yhtymäkohdista:
Hollander ym. Neurological considerations: autism and Parkinson’s disease. Psychiatry Res 2009;170:43-51

« Takaisin

Vapina kädessä lisääntyi pallolaajennuksen jälkeen?

Minulla vasta on ihan alkuvaihe siinä sairastanko Parkinsonia. Kysyisin sellaista, kun olen kuullut että sydämen läppäleikkaus olisi lopettanut vapinan kädestä. Minulla todettiin pallolaajennuksen yhteydessä sydänläppien fuskaavan ja vapina oikeassa kädessä lisääntyi tämän toimenpiteen jälkeen.

Sydänleikkauksella ja vapinalla ei ole tiettävästi yhteyttä, enkä löytänyt tietokannoista yhtään tutkimusta missä olisi sydämen läppäleikkauksella saatu aikaisesti vapinan väheneminen. Mainintoja ei myöskään löytynyt pallolaajennuksen vaikutuksesta vapinaan.

Joten näyttää siltä, että joko yhteyttä ei ole tai se on niin harvinainen, ettei se ole tullut esille tutkimuksissa.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Kertovatko oireeni Parkinsonin taudista?

Terve! Liittyvätkö oireeni Parkinsonin tautiin?
Lepovapinaa esiintyy harvoin, mutta esimerkiksi punnertaessa kädet/olkapäät vapisevat kauheasti. Unihäiriöitä on joskus. Puhuminen on vaikeaa, tietyt sanat on todella vaikea sanoa. Kirjoittaminen on vaikeaa ja käsiala on huonontunut. Ummetusta oli joskus, mutta nyt se on vähentynyt. Muistihäiriöitä on joskus. Lihasjäykkyyttä on, painatan esimerkiksi kieltä kitalakeen kovasti.
Olen 19-vuotias mies. Olisikohan syytä käydä lääkärissä?

Pidän Parkinsonin tautia erittäin epätodennäköisenä vaihtoehtona huomioiden oireesi ja ikäsi. Oireesi ovat siinä määrin moninaiset, että suosittelen tutkimusten aloittamista oman yleislääkärisi vastaanotolta (opiskelijaterveydenhuolto/työterveyshuolto/terveyskeskus). Sitä kautta voi lääkärisi alkuun arvioida oireiden mahdollisia syitä ja ohjelmoida esimerkiksi aineenvaihduntaan liittyviä laboratoriokokeita. Hän sitten laatii lähetteen neurologille tarvittaessa.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Voiko Parkinson tarttua työskennellessäni vanhainkodissa?

Työskentelen vanhainkodissa, jossa olen tekemisissä myös Parkinsonia sairastavien kanssa. Olen atoopikko ja käteni ovat toisinaan auki ja toisinaan ihan terveet. Mietin toisinaan, että koska taudin syntyä ei täysin tunneta ja minulla on joskus lentänyt Parkinsonia sairastavan vanhuksen syljet avohaavaiselle kädelleni? Ja entä veri? Jos on olemassa onkin jokin virus tai bakteeri, joka siirtyy avonaisten kämmenieni kautta minuun tai kulkeutuu mahdollisesti huonon käsien hygienian kautta ruokaan, jota teen päivittäin myös lapsilleni. Voiko tälläinen tutkimusten mukaan laukaista taudin, eli periaatteella tauti tarttuisi, vai onko tämä ihan harhaluuloa?
Olen kuitenkin aidosti huolestunut ja haluaisin rehellisen vastauksen, koska tämä alkaa mennä jo ahdistuksen puolelle.

Nykytiedon valossa Parkinsonin tauti ei voi tarttua yksilöstä toiseen. Parkinsonismia (Parkinsonin taudin kaltaisia oireita) voi sen sijaan esiintyä joissakin infektiotaudeissa. Esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella eräs aivokuume (encephalitis lethargica) aiheutti muiden oireiden ohella sairastuneille parkinsonismia. Näiden potilaiden oireita ja hoitoa on kuvattu mm. neurologi Oliver Sacksin kirjassa ja sen perusteella tehdyssä elokuvassa ”Heräämisiä”.
Parkinsonin tauti ei kuitenkaan siis tartu. Tutkimusten mukaan Parkinsonin taudissa aivoissa esiintyvät valkuaisaineet eivät myöskään kykene tartuttamaan tautia yksilöstä toiseen, kun näitä valkuaisaineita on siirtynyt yksilöstä toiseen lääketieteellisten hoitojen yhteydessä. Parkinsonin taudin infektioluonteista alkuperää vastaan puhuu myös, se että tutkimuksissa ei ole tullut esille mitään sairastumisen kasvua hoitohenkilökunnalla joka on ollut Parkinson-potilaiden kanssa vuosia läheisessä kontaktissa esimerkiksi Parkinson-kuntoutuskeskuksissa.

Sen sijaan näyttää siltä, että mahdollisesti tietyt infektiotaudit kuten sairastettu sikotauti ja tulirokko voivat hieman lisätä Parkinsonin taudin riskiä myöhemmin. Tämäkin yhteys on tosin varsin heikko ja on vain yhtenä pienenä osatekijänä kokonaisriskissä.

Koska Parkinsonin taudin perussyy on epäselvä, ei toki voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että kyseessä olisi johonkin mikrobiin tai mikrobin kaltaiseen tekijään (prioniin) liittyvä tauti. Tarttuvuus on kuitenkin mikrobi- ja prionitautien perusominaisuus, eikä sitä ole missään laajassakaan tutkimuksessa todettu Parkinsonin taudissa.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta:
Irwin ym. Evaluation of potential infectivity of Alzheimer and Parkinson disease proteins in recipients of cadaver-derived human growth hormone. JAMA Neurol 2013;70:462-468
Vlajinac ym. Infections as a risk factor for Parkinson’s disease: a case-control study. Int J Neurosci 2013;123:329-332
Hilker ym. Pros and cons of a prion-like pathogenesis in Parkinson’s disease. BMC Neurol 2011; Jun 20;11:74. doi: 10.1186/1471-2377-11-74

« Takaisin

Lääkkeiden ottojärjestys oikea?

Olen 80 vuotias ja kysyisin lääkityksestä lääkitykseni on tällä hetkellä rasagiliini  1mg x1 , pramipeksoli  2,1mg x1, benseratsidi 100mg/25mgx4 sekä levodopa 100mg/25mg x1 ja otto ajat ovat klo 6,00 rasagiliini ja benseratsidi klo 9,30 praminipeksoli ja benseratsidi klo 13,00 benseratsidi klo 17,00 benseratsidi klo 21,00 levodopa, mutta nyt on ilmennyt tasapainossa jonkin verran häiriötä ja alaraajojen heilumisliikettä näin kansanomaisesti >>nytkytystä>>. Kysyisinkin onko lääkitys kohdallaan ja ottojärjestys oikein? Kysyisin myös onko pramipeksolilla näköön haittaa, koska olen huomannut ajoittaista näön hekkenemistä ollut, jos on pramipeksoli. Mitä tilalle? 

Lääkkeiden annosteluajankohdat vaikuttavat järkeviltä. Rasagiliini ja pramipeksoli ovat kerran päivässä annosteltavia lääkkeitä ja ne otetaan tavallisesti aamulla. Benseratsidi sen sijaan otetaan tavallisesti vähintään kolmesti päivässä. Ilmeisesti  on ollut jossakin vaiheessa yöllä tai aamulla ongelmallisia Parkinson-oireita, koska on aloitettu iltaan annosteltava levodopa. Lääkkeen vaikutusaika on normaalia pitempi ja näin on pyritty vaikuttamaan pidemmälle yöhön tai aamuun saakka.

Näön heikkeneminen mukaan lukien kahtena näkeminen on pramipeksolin mahdollinen haittavaikutus ja tätä asiaa tulisi arvioida hoitavan lääkärin vastaanotolla. Kyseeseen tulee esimerkiksi pramipeksolin annoksen vähentäminen kokeeksi tai sen korvaaminen muulla valmisteella.

Alaraajojen heilumisliike kuulostaa dyskinesialta eli levodopa-hoitoon liittyviltä pakkoliikkeiltä. Samalla kun pramipeksoli-annokseen puututaan, voidaan myös benseratsidi-hoitoa säätää riippuen siitä mihin aikaan päivästä erityisesti näitä pakkoliikkeitä esiintyy.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin