Mistä apua käsien vapinaan?

Olen 55-vuotias nainen, jolla on kilpirauhasen vajaatoiminta ollut n. 20 vuotta ja minulla on tyroksiini-lääkitys. Useamman vuoden ajan on vasemmassa kädessäni esiintynyt hetkittäistä vapinaa. Vapinaa on esiintynyt tilanteessa, jossa molemmat käteni ovat kyynärpäästä koukussa, esim. pidän rahapussia oikeassa kädessä ja otan vasemmalla rahaa. Tilanne on nyt pahentunut siten, että vasemman käden vapina on voimakkaampaa. Vapina kestää muutaman minuutin. Olin viikko sitten tilanteessa, jossa lapsenlapseni kanssa olin Linnanmäen laitteessa. Jännitin siinä hyvin paljon ja poistuessani laitteesta vapisin kauttaaltaan ja vasen käteni vapisi aivan hervottomasti, jota kesti pari minuuttia. Lisäksi olen noin vuoden ajan kaatuillut hyvin herkästi. Ikään kuin jalat menisivät alta. Kävelemiseen on keskityttävä, että pysyy pystyssä. Aamulla en ole erityisen jäykkä, mutta kun istun pitempään paikallani, on kävelemään lähteminen jotenkin vaikeaa ja vaivalloista. Jatkuvaa särkyä on alaselästä molempiin jalkoihin nilkkoihin saakka.

Tässä ”sairaskertomukseni”. Lähinnä olen huolissani käteni vapinasta, johon läheisenikin ovat kiinnittäneet huomiota. Hierojalla käyn 10 kertaa vuodessa säännöllisesti.

Kertomuksesi perusteella vasemman käden vapinaa esiintyy lihastyön aikana, kyynerpään ollessa taivuksissa ja käden ollessa staattisessa kannatuksessa. Vapina ei siis ole tyypillistä lepovapinaa, mitä esiintyy Parkinsonin taudissa. Vapinaa esiintyy hetkittäisesti ja ilmeisesti jonkin verran myös oikeassa kädessä. Syynä tulee kyseeseen esimerkiksi korostunut fysiologinen vapina henkisesti stressaavassa tilanteessa, essentiaalinen vapina (perinnöllinen vapinamuoto) tai vaikka liian suuri tyroksiini-annos.

Koska mahdollisia syitä on monia ja sinulla esiintyy myös muita lihasoireita, suosittelen hakeutumaan ensivaiheessa oman terveyskeskuslääkärisi vastaanotolle arvioon. Tuolloin olisi hyvä tarkistaa kilpirauhasarvosi mikäli ne eivät ole tiedossa ja voidaan vapinatyyppiä myös arvioida jo alustavasti. Lähete neurologille tulee sitten kyseeseen mikäli tilanne ei siellä selviä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Parkinson syynä silmien väsymiseen?

Sain parkinson diagnoosin muutama vuosi sitten. Hakeuduin lääkäriin lähinnä vasemman puolen päänsäryn ja silmien väsymisen takia. Pään magneettikuvissa ei ollut mitään erikoista. Nykyinen lääkitys selegiliini 10mg ja ropiniroli 8 mg. En ole tavannut toista parkinsonpotilasta, jolla olisi samanlaiset oireet päässä. Väsyessä vasemman puolen päänsärky. Silmäni saan väsymään autolla ajaessa ja tilanteissa,joissa joudun siirtämään katsetta eri paikkoihin. Esim. Kaupassa, kun haen katseella eri hyllyiltä tavaroita. Tuntuu, että silmille ovat rankkoja katseen kohdistustilanteet. Silmälääkärin mukaan lasien arvot vastaavat näkökykyäni. Parkinssoniko se tekee tämmöisenkin kiusan?

Kuvaamasi kaltaiset näköoireet tai päänsärky eivät ole Parkinsonin taudin tyypillisiä oireita vaikkakin lääkityksiin liittyen saattaa potilailla esiintyä näköharhoja, jotka voivat olla hyvinkin selväpiirteisiä. Sen sijaan silmien väsyminen ja siihen liittyvä päänsärky ehkä pikemminkin viittaavat lihasrasitukseen tai lihasjännitykseen, joka sitten rasituksen (fokusoinnin, keskittymisen ja staattisen lihastyön) yhteydessä tulevat esille. Koska sinulla kuitenkin on neurologin tekemä Parkinsonin taudin diagnoosi, uskon että se on perustunut taudin keskeisiin oireisiin ja löydöksiin kuten lepovapinaan, lihasten jäykkyyteen ja hidasliikkeisyyteen.

Mikäli silmien väsymisen yhteydessä esiintyy luomien tai luomen roikkumista ja kaksoiskuvia, se voi periaatteessa viitata myasthenia gravis -tautiin. Mikäli sinulla näitä oireita esiintyy erityisesti iltaa kohti, kannattaa ottaa asia esille seuraavan Parkinson-kontrollin yhteydessä neurologisi vastaanotolla.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Vapina ja pahoinvointi selegiliinin haittavaikutuksia? Mikä avuksi masennukseen?

Sain Parkinson-diagnoosin vuodenvaihteessa, selegiliini (5mg) otettiin heti käyttöön, huhtikuussa 10mg. Sen jälkeen kaikki on mennyt hankalaksi. Voivatko lääkkeestä johtuvia olla koko kehon värinä, melko voimakas vapina (ei lepovapina), jatkuva pahoinvointi, kovat päänsäryt, ja kaikenkattava masennus uniongelmineen, sekä jalkojen heikkous? Jäykkyyteen ja lihaskireyteen ei mainittavaa apua. Olen ymmälläni, mitä tehdä, lääkäriin pääsee n. kuukauden sisällä, jos menen yksityispuolelle. Julkiselle puolelle pääsee vasta kuukausien kuluttua. Mikä avuksi masennukseen? Sitalopraami lopetettiin kun selegiliini otettiin mukaan. Lisänä ovat diabetes, verenpainetauti, colitis ulcerosa ja osteoporoosi. Kiitos etukäteen pienestäkin vinkistä.

Varsin voimakkailta haittavaikutukset kuulostavat mikäli ne selegiliinistä johtuvat. Selegiliini voi periaatteessa aiheuttaa pakkoliikkeitä haittavaikutuksena, mutta ei tyypillisesti vapinaa. Pahoinvointi kuuluu selegiliinin ja monien muiden lääkkeiden haittavaikutuksiin. Päänsärky ei sen sijaan ole sen tyypillinen sivuvaikutus. Mielialanvaihtelut ja erityisesti unettomuus ovat mahdollisia, jalkojen heikkous ei niinkään.

Eli osittain oireesi voivat selittyä selegiliinillä ja koska näillä oireilla on ajallinen yhteys selegiliinin aloittamiseen, tulisi tilannetta arvioida lääkeannosta vähentämällä tai tauottamalla. Täytyy tosin myös huomioida, että selegiliinin aloittamisen yhteydessä sitalopraami lopetettiin ja ainakin uniongelmien sekä masentuneisuuden provosoituminen voivat tähänkin liittyä. Esimerkiksi mirtatsapiini sopii käytettäväksi selegiliinin kanssa. Toisaalta mikäli selegiliini lopetetaan, ohittuu myös yhteisvaikutusongelma ja sitalopraami voidaan tarvittaessa ottaa uudelleen käyttöön.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Masennuslääkkeen ja Parkinson-lääkkeiden yhteensopivuus

Parkinsonpotilaille sopimattomat lääkkeet 2012 esitteessä mainitaan että bupropioni ei sovi selegiliinin tai rasagiliinin kanssa käytettäväksi. Kävi tarkistaa asiaa apteekissa, sillä tiedän henkilöitä, joilla molemmat on käytössä ja olen itsekin aloittamassa bupropionin käytön. suoraa yhteisvaikutusta ei farmaseutin mukaan tullut ilmi. Kiinnostaisi nyt tietää miksi bupropioni ei sovi vai voiko sitä käyttää?

Kuten apteekissa tuli ilmi, pubropionin ja MAO-B:n estäjien (selegiliini tai rasagiliini) välillä ei tule esille merkittäviä yhteisvaikutuksia, kun asiaa tutkitaan laajassa lääketietokannassa (SFINX-PHARAO). Näiden lääkkeiden tiedoissa on kuitenkin jonkinverran ristiriitaisuutta, sillä bupropionia sisältävien lääkkeiden valmisteyhteenvedossa selvästi sanotaan ettei MAO-B:n estäjiä tule sen kanssa samanaikaisesti käyttää. Toisaalta, jos katsotaan lääkkeiden valmistetiedoista, jotka sisältävät selegiliiniä tai rasagiliinia, ei mainintaa bupropionista ole.

Asian ollessa näin epäselvä on varmuuden vuoksi turvallisinta välttää näiden lääkeiden yhteiskäyttöä ja pyrkiä hakemaan korvaavia aineita pubripionille mikäli selegiliini/rasagiliini ovat Parkinsonin taudin hoidossa välttämättömiä.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Parkinson-lääkkeet ja vitamiinit

Olen sairastanut 6 vuotta Parkinsonin tautia. Lääkkeaineet tällä hetkellä: Levodopa ja Benseratsidi, ropiniroli sekä selegiliini. Olen ollut flunssakiertessä marraskuusta lähtien. Farmaseutti ehdotti vitamiinikuuria, Beroccaa. Voinko ottaa? Onko yhteisvaikutusta lääkkeiden kanssa?

Berocca on vitamiinivalmiste (B- ja C-vitamiini + kivennäisaineita), jota voi turvallisesti käyttää lääkkeittesi kanssa kunhan sitä käytetään normaalin annosteluohjeen mukaisesti.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Parkinson ja agressiivisuus

Olen kuullut, että Parkinsonin tauti voisi muuttaa ihmisen luonteen hyvin agressiiviseksi. En löytänyt tähän kysymykseen mistään vastausta ja asia kiinnostaa. Mieheni on vuoden sairastanut eikä hänellä ole ainakaan vielä ilmennyt tuollaista luonteen muutosta. Kiitos!

Aggressiivisuus ei kuulu tyypillisiin Parkinsonin taudin aiheuttamiin muutoksiin. Oikeastaan mahdollinen muutos persoonallisuudessa voi mennä toiseen suuntaan: kohti rauhallisempaa ja varovaisempaa käytöstä. On kuitenkin epäselvää esiintyykö Parkinsonin taudissa muista taudeista poikkeavaa persoonallisuuden muutosta lainkaan. Ohessa linkki omaan tutkimukseemme tästä aiheesta.

Aggressiivisuutta saattaa kylläkin esiintyä dementiasairauksissa ns. käytöshäiriönä. Tuossa tapauksessakaan se ei siis ole suoranaisesti Parkinsonin taudista johtuvaa, vaan heijastumaa laajemmasta ongelmasta muistin, havainnoinnin ja persoonallisuuden alueella dementian pohjalta.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta:
Kaasinen ym. Personality traits and brain dopaminergic function in Parkinson’s disease. PNAS 2001;98:13272-7
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC60860/

« Takaisin

Tramadolin ja pregabaliinin yhteisvaikutuksesta Parkinsonin tauti?

Miehelleni sanottiin hänen sairauden olevan Parkinsonin tauti suurella mahdollisuudella. Nyt haluaisinkin kysyä muuta. Mieheni on vuosia käyttänyt yhdessä tramadoli ja pregabaliini lääkeaineita n 10 vuotta. 1,5 vuotta sitten hän lopetti pregabaliinin käytön kuin seinään. Voiko tämä tai näiden lääkkeiden pitkaäikainen käyttö yhdessä aiheuttaa parkinsonismia. Oikean käden tärinä, jäykkyys, ei pysty kunnolla kirjoittamaan tai sekoittamaan sokeria kahvikupissa. Käden voimat myös vähissä.

Tramadolin ja pregabaliinin yhteiskäyttö tai näiden äkillinen lopettaminen ei nykytiedon perusteella aiheuta Parkinsonin tautia, vaikkakin pregabaliinin on raportoitu yhdellä potilaalla aiheuttaneen Parkinsonin taudin kaltaisia oireita (parkinsonismia) ja tramadolin on raportoitu pahentaneen Parkinsonin taudin vapinaa. Miehesi tilanteessa yhteys näihin lääkkeisiin on siis hyvin epätodennäköinen.

Mikäli miehesi oireisto jatkossa etenee siitä huolimatta, että ko. lääkitystä vähennetään tai se pysyy ennallaan, puhuu se vahvasti Parkinsonin taudin puolesta. Mikäli taas oireisto tuntuu olevan jotenkin yhteydessä pregabaliinin ja tramadolin annosmuutoksiin, tukee se ajatusta että oireisto ainakin osittain olisi näiden lääkkeiden aiheuttamaa tai pahentamaa.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Selegiliinin annostelun nostaminen

Mieheni sai diagnoosin syksyllä 2012. Hän käyttää selegiliiniä (10 mg). Ohje on 1/2 – 1 tablettia/vrk. Hän ottaa päivittäin puolikkaan ja ihmettelee nyt, milloin on aihetta ottaa kokonainen tabletti.

Vapinaa esiintyy toisessa kädessä, äkillisiä kipuja pohkeessa sekä omituista yskää (nyt jo parin vuoden ajan). Yskä vaikeuttaa unensaantia.

Selegiliini on lääkeaine, jonka päiväannos on joko 5 mg tai 10 mg. Siksi miehesi reseptiin on kirjoitettu “1/2 – 1 tablettia/vrk”. Tavallisesti annosta nostetaan mikäli 5 mg:n annos ei tunnu riittävältä. Koska hoitava lääkäri on reseptiin kirjoittanut ohjeen näin, on hän antanut miehellesi mahdollisuuden nostaa annosta omatoimisesti kokonaiseen tablettiin mikäli tarvetta on. Koska vapina toisessa kädessä ilmeisesti on haittaavaa, voisi nyt kokeilla kokonaista tablettia. Lääke otetaan edelleen aamuisin (virkistävä vaikutus).
Parkinsonin taudin oireisiin tai selegiliinin sivuvaikutuksiin ei sen sijaan kuulu yskä ja sitä asiaa tulisi jatkossa hoitavan lääkärin toimesta tutkia (Mahdolliset muut lääkkeet yskää aiheuttamassa? Keuhkokuva?).

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Kylmät väreet parkinsonin oireita?

Minulla on ollut parkinson pari vuotta. Kylmä ilma aiheuttaa koko vartaloon kylmiä väreitä ja vapinaa? Sama tunne tulee suihkun jälkeen jos suihku ei ole kuumalla?

Parkinsonin tautiin liittyvästä oireesta ei välttämättä ole kysymys, mutta mikäli tätä oiretta on esiintynyt vain nyt Parkinson taudin myötä parin vuoden ajan, on ajallinen yhteys ilmeinen. Kyseessä ei ole tyyppioire, mutta voi olla merkki siitä että vapinan esiintymisen osalta ollaan sillä kynnyksellä missä normaaliolosuhteissa ei vapinaa esiinny, mutta pienellä provokaatiolla (kylmällä) vapina tulee esiin.

On myös esitetty teoria (oheinen kirjallisuusviite), että Parkinsonin taudissa lämmönsäätelyjärjestelmässä olisi häiriötä ja lihasoireisto vastaisi itse asiassa samantyyppistä tilannetta kuin hypotermiassa (lihasten jäykkyys ja värinä).

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta:
Meigal ja Lupandin. ”Thermoregulation-dependent component” in pathophysiology of motor disorders in Parkinson’s disease? Pathophysiology 2005;11:187-196

« Takaisin

Sairastanko sittenkin myös Parkinsonia?

Heinäkuun alussa tuli oireita joiden takia jouduin sairaalaan ja katsottiin että kyseessä oli aivoverenkierron häiriö. Vasempaan käteen ja jalkaan jäi lievää jäykkyyttä ja sitä varten olen käynyt fysioterapiassa. Nyt kuukausi jälkeenpäin vasen jalka on vain huonommassa kunnossa, se on jäykkä ja jalkaterä elää omaa elämäänsä kääntymällä poikittain varsinkin enemmän liikkuessa ja väsyneenä. Minulla on ollut vasemman käden vapinaa jo vuoden ajan, joka tulee ja menee ja voi olla montakin viikkoa ettei mitään. Uutena oireena jalkojen nykiminen esim. illalla kun lepään. Itse pelkään, että tämän verenkiertohäiriön alle jää nyt jotain muuta jota ei huomata.

Koska vasemmassa kädessä on esiintynyt vapinaa jo pidempään (aivoverenkiertohäiriö heinäkuun alussa ja vapinaa jo vuoden), on periaatteessa mahdollista, että vasemmanpuoleisten raajojen oireissa on myös muuta kuin verenkiertohäiriötä taustalla.

Viestistäsi ei selviä minkälaisesta aivoverenkiertohäiriöstä oli kysymys. Jos esimerkiksi todettiin selvä aivoinfarkti tyvitumakeseudussa, on parkinsonin taudin kaltaisten oireiden (parkinsonismin) esiintyminen hyvinkin mahdollista. Tuossa tapauksessa kyseessä olisi ns. vaskulaarinen eli verenkiertoperäinen hemiparkinsonismi, joka ei ole Parkinsonin tautia (ei etene) mutta saattaa muistuttaa sen oireita. Voi myös olla, että lihasjäykkyys ei ole heijastumaa Parkinsonin taudin lihasjäykkyydestä (rigiditeetistä) vaan on usein aivoinfarktien jälkitiloihin liittyvää lihasjäykkyyttä (spastisuus).

Suosittelen että seuraavan neurologikäyntisi yhteydessä otat esille tämän pelon liittyen alla piilevään Parkinsonin tautiin. Oireitasi voidaan sitten siltä pohjalta tarkastella ja keskustella ovatko jatkotutkimukset tarpeelliset.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Parkinson ja oireiden hoito

Voinko kulkea ilman rollaattoria vielä joskus? Lääkkeeni on levodopa, karbidopa ja entakaponi 75mg 1 kertaa 4. ropiniroli 8mg 1 kertaa.

Valitettavasti en kykene näillä tiedoilla arvioimaan tilannettasi tarkasti. Kävelykykyyn vaikuttaa moni päällekkäinen asia kuten taudin vaihe, lääkitysteho, taudin yksilöllinen eteneminen ja mahdolliset muut kävelyyn vaikuttavat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Parkinsonlääkitys ja oireet

Parkinsondiagnoosista on 1.5 vuotta. Kärsin enemmän jäykkysoireista kuin vapinasta. Käyttämäni lääkkeet olleet pramipeksoli 2.1 mg, levodopa ja karbidopa 25/100mg kolme kertaa vrk sekä rasagiliini. Rasagiliini käytössä kaksi viikkoa, sitä ennen selegiliiniä.

Olen nyt kaksi viikkoa käyttänyt rasagiliinia. Tuntuu, että sinä aikana olisivat hartialihakset kireytyneet verrattuna aiempaan silloinkin kiristelyä, mutta ei noin paljon kuin nyt. Olen huomannut että kävely sen sijaan on luonnollisemman ja vakaamman tuntuista. Voiko rasagiliini aiheuttaa jäykkyyttä ja lihasnireyksiä?

Olen myös huomannut, että lihasten liikehdintä on lisääntynyt myös, etenkin rasituksen jälkeen lihakset elävät ja liikkuvat, vatkaavat ja aivan missä tahansa kropassa, tuntuu myös sellaista hurinaa milloin missäkin osaa kehossa. Myös välillä hartiat kiertyvät vasemmalle.

Kun käyttää rasagiliiniä tai selegiliiniä pitääkö levodopaa vähentää. Voiko karbidopaa ja benseratsidia jättää samanaikaisesti? Ajattelin sitä kun luin että molemmat lääkkeet pidentää ja tehostaa levodopan vaikutusta.

Voiko tauti itsessään aiheuttaa lihasliikkeitä? eli voiko rasagiliini pahentaa tai aiheuttaa lihaskiristystä, raajakipuja, lihasten liikehdin tai jäykkyyttä. Jalkaturvotuksen vuoksi olen saanut reseptin rotigotiini laastareille. Ovatko rotigotiini ja pramipeksoli teholtaan samoja, olen kuullut että rotigotiili ei teholtaan ole yhtä hyvä kuin pramipeksoli tai ropiniroli.

Onko pramipeksolin näköongelmat pysyviä vai palautuvatko silmät entiselleen? Myös paino on noussut 10kg , muutoin pramipeksoli sopinut.

Rasagiliinin mahdollinen sivuvaikutus on lihaksiston kipu (esiintynyt tutkimukssa 6.7 %:lla potilaista) ja niskakipu (2.7 %). Joten on periaatteessa mahdollista, että tämä pahentunut hartiaseudun kiputila on lääkkeeseen liittyvää. Toisaalta niska-hartiaseudun jännitystilat ovat hyvin yleisiä oireita lääkehoidoista huolimatta. Asia selviää mikäli lääke tauotetaan kokeeksi esim. 2 viikon ajaksi.

Viestisi perusteella kuulostaa siltä, että sinulla on pakkoliikkeitä ja ehkä myös dystoniaa. Se on hieman poikkeuksellista huomioiden taudin lyhyt kesto ja pieni levodopa-annos. Voi tietysti olla, että kyseessä eivät ole Parkinsonin tautiin liittyvät pakkoliikkeet vaan jotakin muuta. Tätä voisi hoitava lääkärisi arvioida.

Rasagiliiniä tai selegiliiniä voi käyttää samanaikaisesti levodopan kanssa eikä tavallisesti levodopan annosta tarvitse sen vuoksi vähentää. Karbidopaa ja benseratsidia voi käyttää samanaikaisesti, mutta tuolloin molempien annos on pienempi kuin yksin käytettäessä.

Rotigotiinin, Pramipeksolin ja Ropinirolin välillä ei ole tehty kunnollisia vertailevia tutkimuksia. Kaikkien näiden lääkkeiden teho on kuitenkin ollut jokseenkin samaa luokkaa, kun niitä on verrattu lumelääkkeeseen.

Mikäli näköoireesi johtuivat pramipeksolista, palautuu tilanne todennäköisesti ennalleen lääkkeen lopettamisen jälkeen. Painon nousu saattaa liittyä turvotuksiin ja siksi onkin hyvä vaihtaa pramipeksoli ainakin kokeeksi johonkin muuhun lääkkeeseen.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Vapina parkinsoniin viittavia oireita?

Olen 49 vuotias perusterve nainen. Nyt huolenani on ollut jo noin kolme kuukautta jatkunut vapinaan herääminen öisin. Vapina on välillä koko kehossa, välillä vain jaloissa, käsissä, ylävartalossa ja päässä. Ei siis mitään symmetristä, vaan sattumanvaraista. Herään siihen useasti yöllä. Vapina on tyypiltään enemmänkin sisäistä vapinaa, joka ei näy ulospäin. Olen kovastikin ahdistunut asiasta ja nukun yöni huonosti. Vapinaa on nyt alkanut esiintyä myöskin päivällä ja sen on silloin näkyvää. Vapinaa esiintyy koko kehossa, välillä myöskin vain toisen käden peukalo voi hetkellisesti vapista. Onko kyseessä parkinsoniin viittaavia oireita? Isäni sairasti aikanaan Parkinsonia.

Oireesi eivät ole tyypillisiä Parkinson-oireita. Yöllä herääminen sisäisen vapinan tunteeseen ei ole tavallinen ensioire vaan pikemminkin toisen käden päivisin esiintyvä pieni lepovapina. Sinulla ei kuitenkaan siis ole tätä esiintynyt kuin ajoittain ja toisessa peukalossa.

Suosittelen sinua hakeutumaan aluksi oman lääkärisi vastaanotolle esim. terveyskeskuksessa. Vapinan syyt ovat monet ja hän voi aloittaa tutkimukset haastattelemalla ja tutkimalla sinut. Myös täytyy ottaa tiettyjä perusverikokeita kuten kilpirauhasarvot.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Epilepsian ja Parkinsonin yhteys

Olen sairastanut vaikea hoitoista epilepsiaa 31 vuotta. Minulle määrättiin aripipratsoli mielialalääke 7 kk sitten. Lääkkeen käytön yhteydessä minulle tuli kävelyn hidastumista/raajojen käsien jalkojen ja kasvojen alueen nykimistä vaikken sitä haluaisi. Kävely kuitenkin tehostui ilman kyseistä lääkettä edellisistä kokemistani kokemuksista. Tämä nykiminen kasvojen alueella lääkityksen lopetuksenkin jälkeen ei ole hävinnyt. Voisiko kyse olla Parkinssonin taudista?

Parkinsonin taudista ei todennäköisesti ole kysymys. Aripipratsoli on lääkeaine, joka voi aiheuttaa Parkinsonin taudin kaltaisia oireita (lääkeaineparkinsonismi) ja tuo kävelyn hidastuminen ja muut Parkinsonin taudin kaltaiset oireet todennäköisesti liittyivät ko. lääkkeeseen. Kasvojen nykinä on sen sijaan ongelmallisempi, koska se ei toisaalta yksiselitteisesti liity aripipratsoliin (ei ole loppunut vaikka lääkkeen käyttö loppui) eikä toisaalta ole myöskään mitenkään Parkinsonin tautiin viittaava oire. Lääkärin vastaanotolla pitäisikin kokonaisvaltaisesti arvioida mm. muuta lääkitystäsi tämän suhteen. Voisiko esimerkiksi olla niin, että epilepsialääkityksesi yhteisvaikutukset voisivat olla näihin kasvojen nykinöihin yhteydessä?

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Parkinson ja kurkuman käyttö

Tutkimusten mukaan kurkuman käyttö auttaa myös Parkinson- potilaita. Voiko olla mahdollista? Jos käytän kurkumaa, onko Carnosinin käyttö jo liikaa?

Minulle on asennettu aivostimulaattori 4/2011. Ei ole minua kovin paljon auttanut. Käytän lääkitystä yhtä paljon kuin ennen leikkausta. Oireet ovat palanneet. Neurologini on sitä mieltä, ettei uusilla säädöillä saada enää paljon lisähyötyä. Mistä voisin saada arvion onko asia todella noin?

Kurkumalla näyttäisi olevan antioksidantti-ominaisuuksia ja tulehdusta vaimentavaa vaikutusta ainakin solutason kokeissa. Tältä pohjalta on ehdotettu, että kurkumalla voisi olla suotuisia vaikutuksia hermoston rappeumasairauksissa kuten Alzheimerin taudissa ja Parkinsonin taudissa. Ongelmana kuitenkin on, että kunnollisia elävillä ihmisillä tehtyjä kliinisiä hoitokokeita ei ole tehty ja siksi kurkuman (kuten monen muunkin antioksidantin) varsinainen vaikutus tässä taudissa jää arvailujen varaan.

Kurkumaa tai karnosiinia ei luokitella lääkkeeksi, joten näiden yhteiskäytön vaikutuksia en osaa arvioida.

Mikäli neurologillasi on kokemusta stimulaattoreista ja erilaisia säätöjä on kokeiltu, on hänen arvionsa todennäköisesti oikea. Tarvittaessa erityisasiantuntemusta löytyy stimulaattorin säätämisen suhteen esimerkiksi siitä yksiköstä, missä stimulaattori on asennettu. Tavallisesti stimulaattorin alkusäädöt joka tapauksessa tehdään ko. yksikössä ensimmäisten kuukausien ajan.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Parkinsonin kehittyneet oireet

Kuusikymmentä vuotta vanha äitini sai Parkinson diagnoosin nelisen vuotta sitten käsien vapinan perusteella. Viimeisen vuoden aikana hänen muistinsa ja yleinen asioiden käsittelykykynsä on merkittävästi huonontunut:

• Jo aloitetut asiat jää useasti kesken, eikä hän toistuvasti muista mitä olikaan tekemässä. Näyttäisi että tieto kellonajasta ja kuluvasta päivästä vaihtelee.
• Puhelinkeskustelut ovat joskus sekavia ja hän saattaa soittaa samasta asiasta saman päivän aikana useaan kertaan unohtaen, että on jo aiemmin soittanut.
• Isäni mukaan äiti tuntuu toisinaan kuvittelevan minun ja sisareni asuvan edeleen kotona.
• Vieraammassa paikassa säikeet tuntuvat hänellä sekoavan pahemman kerran ja hän saattaa eksyä meidän sadan neliön rivitalohuoneistossa saman päivän aikana useaan kertaan.
• Hälinä ja ulkoiset häiriötekijät selvästikin häiritsevät ja huonontavat tilannetta.

Tilanne vaihtelee päivästä toiseen: toisina päivinä toimintakyky tuntuu olevan miltei entisenlainen kun taas seuraavana päivänä keittolieden käyttäminen tuottaa isoja haasteita.

Hänen lääkitys on tällä hetkellä ropiniroli 14mg. Lääkitystä tarkistettiin edellisen kerran toukokuussa jolloin määrää lisättiin kahdella milligrammalla.
Samaan aikaan hänelle teetettiin myös muistitesti, jonka perusteella neurologi tulkitsi ettei dementiaa ole. Havaintojen perusteella työmuistissa on selkeästi tapahtunut muutosta joka aiheuttaa sekavuustiloja ja yllämainittuja muita oireita. Vapina oireet, jäykkyys, voima ja muut fyysiset ominaisuudet eivät ole huonontuneet lähellekään samaan tahtiin.

Kuulostaako oireet tyypilliseltä Parkinson potilaalle vai voisiko kysymyksessä olla kenties jotain muuta? Voiko kuvatunlaisia oireita kontrolloida lääkityksellä, esim. rivastigmiinilla? Vai voiko olla ettei nykyinen lääkitys enää riitä ja muisti ja sekavuusoireet johtuvatkin siitä?

Kuinka suosittelet että etenemme? Isäni käy edelleen osa-aika töissä mutta mietimme voiko äitiä enää jättää työvuorojenkaan ajaksi yksin.

Muistitestissä ei tullut esille viitettä siitä, että äidillesi olisi kehittynyt Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus.  Oireisto on kuitenkin niin monimuotoinen, että olisi ehkä tarpeellista tehdä hänelle tarkemmat muisti- ja havaintotoimintojen testaukset (ns. Neuropsykologinen tutkimus) mikäli hänelle on tehty vain suppea arvio (MMSE tai CERAD).

Lisäksi täytyy pohtia käytössä olevan lääkityksen mahdollista yhteyttä oireistoon. Tiedossa on, että ropiniroli voi haittavaikutuksena aiheuttaa harhoja ja uneliaisuutta mitkä ehkä voisivat osan äitisi oireista selittää. Tämä asia selviää lääketauolla tai lääkkeen vaihtamisella.

Edelleen täytyy näiden jälkeen tarvittaessa selvittää muita mahdollisia syitä tälle sekavuudelle ja muistiongelmille. (Parkinsonin taudin ja Parkinson-lääkityksen ulkopuolelta). Tällöin tulee kyseeseen esim. aivojen kuvantaminen ja laboratoriokokeet.

Rivastigmiinikin tulee kyseeseen, mutta mielestäni tilanne tulisi kartoittaa ensin tarkasti ja testata nyt käytössä olevan lääkityksen muuttamisen vaikutuksia.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Unettomuus: selegiliinin vaihto rasagiliiniin

Olen 43-vuotias nainen ja sain Parkinson diagnoosin helmikuussa. Muita sairauksia ei minulla ole. Lääkitykseni on selegiliini 10 mg ja ropiniroli 4 mg aamuisin. Lisäksi syön orfenadriinia ja propranololia ajoittain vapinaan. Tällä hetkellä minulla ei ole jäykkyyttä eikä juurikaan liikkeiden hitauttakaan vaan oireeni on oikean käden sekä asento- että lepovapina ajoittain aika paha. Lisäksi nukun vähän, 4h/vrk. Auttaisiko vapinaan ja uneen selegiliinin vaihto rasagiliiniin?

Olen pyrkinyt joka aamu tekemään tasapainoharjoitteita. Silti huomaan tasapainossa pysymisen tuottavan kasvavia vaikeuksia, siis harjoituksia tehdessä, arjessa ei vielä näy. Miten voisin ylläpitää tasapainoa? Pelkään hurjasti kaatumisia.

Unettomuus huomioiden mielestäni kannattaisi kokeilla vaihtoa selegiliinistä rasagiliiniin. Selegiliini on aineenvaihduntatuote (amfetamiinin sukuinen), joka virkistää ja saattaa aiheuttaa unettomuutta vaikka lääke otettaisiin aamuisin. Näiden lääkkeiden vaikutuksia Parkinsonin taudin motorisiin oireisiin ei ole kuitenkaan tutkimuksissa vertailtu sokkoutetusti toisiinsa, joten lääkkeiden mahdollisista eroista vapinan hoidossa ei ole selvää tietoa. Molemmat lääkkeet on todettu tehokkaiksi, kun niitä on verrattu lumelääkkeeseen.

On erittäin hienoa, että olet tehnyt omatoimisesti ja säännöllisesti tasapainoharjoitteita. Kannattaa jatkaa samalla tavalla. Tarvittaessa fysioterapeutti voi antaa sinulle tarkemmat ohjeet ja kuntoutusohjelman tätä tarkoitusta varten. Useissa terveyskeskuksissa on lisäksi ryhmämuotoista ja yksilöllistä fysioterapiaa saatavilla Parkinson-potilaille – ja on erityisiä tasapainoryhmiäkin. Näistä kannattaa kysyä hoitavasta yksiköstäsi.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Voiko levodopaa valmistaa laastarimuotoisena?

Kysymykseni liittyy levodopan olomuotoon. Lääkitykseni on pramipeksoli, selegillini ja karbidopa kahdesti päivässä. Olen lukenut, että ongelmana on levodopaa hajoittavat entsyymit. Karbidobassa ilmeisesti on entsyymien toimintaa estävä aine, mutta silti vain osa levodopasta siirtyy aivoihin. Kysymykseni kuuluu eikö levodopaa voida valmistaa laastarimuodossa? Käytin itse vuosikausia estrogeenilaastaria eikä ongelmia esiintynyt.

Levodopaa voidaan valmistaa laastarimuodossa, mutta tutkimukset sen käyttökelpoisuudesta ovat vielä kesken. Joitakin alustavia lupaavia tutkimustuloksia on laastarimuotoisesta levodopa-valmisteesta (koodinimi ND0611), mutta tietoa sen turvallisuudesta ja tehosta on vielä riittämättömästi. Vaikka levodopaa ei laastarimuotoisena vielä olekaan, on Suomessakin myynnissä laastarimuotoinen dopamiiniagonisti, rotigotiini.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

Kirjallisuutta erilaisista levodopa-lääkityksistä mukaan lukien levodopa-laastari:
Salat D, Tolosa E. Levodopa in the treatment of Parkinson’s disease: Current status and new developments. J Parkinson’s Dis 2013;3:255-269

« Takaisin

Leikkaushoitoon pääseminen

Olen 65.v sairastuin vuonna 2006 Parkisontautiin. Nyt on aamut käyneet niin vaikeaksi etten meinaa päästä sänkystä ylös ja pukeutuminen on vaikeaa. Onko minulla mahdollisuus päästä leikkaukseen?

Leikkaushoito soveltuu suhteellisen harvoille potilaille. Edellytyksenä on, että suun kautta otettavalla lääkityksellä ei saada riittävää hyötyä ja on kehittynyt merkittäviä tilanvaihteluja kuten pakkoliikkeitä ja äkillisiä off-vaiheita. Viestisi perusteella soveltuvuuttasi aivojen syväsähköstimulaatiohoitoon (DBS) tai duodenaaliseen levodopahoitoon on vaikea arvioida.

DBS:n edellytyksenä on myös suhteellisen hyvä terveys Parkinsonin tautia lukuun ottamatta, mutta duodenaalisen levodopahoidon (levodopapumppu) kriteerit ovat jonkin verran lievemmät. Molempiin hoitoihin liittyy mahdollisten hyötyjen lisäksi riskejä, joista on hyvä keskustella oman neurologisi kanssa. Sinulle voisi ehkä soveltua myös pistoshoito apomorfiinilla eli nopeavaikutteisella dopamiiniagonistilla. Se on hoitomuoto, jolla voidaan nopeasti palauttaa liikuntakyky äkillisen off-vaiheen tullessa. Toisaalta voi olla, että saat parhaimman hyödyn aamupainotteisesta lääkityksen lisäyksestä.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

« Takaisin

Stimulaattorileikkaukseen?

Mieheni sai vuonna 2004 Parkinsonin diagnoosin ja hänellä oli ollut oireita jo 10 vuotta aikaisemmin. Kuten hajuaistihäiriö, joskus kummallinen ilme hetkisen, nykiminen kehossa öisin, selkäkipuja ym.Pari vuotta sitten hän sai diagnoosin MSA ja dopamini silti auttaa jotenkin. Suuret tasapainohäiriöt, puheesta on vaikea saada selvää ja ajoittaisin rakkovaikeuksia (ei ehdi vessaan ajoissa). Voiko MSA-potilaalle tehdä stimulaattorileikkausta? Ensimmäiset oireet olivat aika nuorella iällä.

Stimulaattorihoidon (DBS) vaikutusta MSA-taudissa on tutkittu suhteellisen vähän, mutta tulokset viittaavat siihen että stimulaattorista ei olisi merkittävää hyötyä MSA-potilaille. Liitän viitteen tutkimukseen, missä stimulaattorihoitoa kokeiltiin potilaalle jolle oireet kehittyivät 45-vuoden iässä, hän sai aluksi Parkinsonin taudin diagnoosin ja myöhemmin MSA-diagnoosin (kuten miehesi). Tutkimuksen potilaan oireet myös helpottuivat osittain levodopalla. DBS-hoidosta ei kuitenkaan ollut hyötyä, vaan pikemminkin haittaa. Näin ollen käyttökokemusten perusteella ei voi suositella stimulaattorihoitoa MSA-tautiin.

Ystävällisin terveisin
Valtteri Kaasinen

Viite: 
Chou ym. Subthalamic nucleus deep brain stimulation in a patient with levodopa-responsive multiple system atrophy. Case report. J Neurosurg 2004;100:553-6

« Takaisin