Oireet aivoinfarktin jälkeen

Kysymykseni koskee isääni. Isä täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Kuusi vuotta sitten hän sai aivoinfarktin. Toipuminen on ollut hidasta, halvausoireet ovat lähes kokonaan poistuneet, tosin sormet eivät enää oikein tottele. Esim. haitarin soiton hän on joutunut lopettamaan kokonaan.

Suurin muutos isässä tapahtui henkisesti, mieliala on heitellyt laidasta laitaan. Ensin oli yliaktiivista ja holtitonta toimintaa, sitten masennusta ja outoja harvakuvitelmia ja outoa käyttäytymistä.

Nyt olen pannut merkille viimeisen parin vuoden aikana koko ajan lisääntyvän vapinan, kahvikuppi ei meinaa pysyä kädessä, kävely on hidasta. Isällä on myös kipuja vähän joka puolella, mm. olkapää ja jalat kipuilee, puhe on epäselvää, väsymystä, tuntuu että hän on välillä omassa maailmassaan. Kirjoittaminen on hankalaa, lukeminen on vaikeaa.

En tiedä onko tämä oikea paikka kysyä asiasta, johtuuko nuo isän oireet infarktista ja kovista lääkkeistä..vai voisiko kysymyksessä olla myös uusi sairaus? Isä asuu pienellä paikkakunnalla Itä-Suomessa ja on käynyt paikallisessa terveyskeskuksessa, siellä noihin oireisiin ei oikein osattu sanoa mitään.

Isäsi terveydentilassa on tapahtunut suuri muutos aivoinfarktin jälkeen ennen kaikkea havaintotoiminnoissa ja mielialassa. Vaikka on mahdollista, että isälläsi on aivoinfarktin lisäksi nyt toinen sairaus, pitäisin kuitenkin todennäköisempänä, että oireet ovat aivoinfarktin jälkitilaan liittyviä. Riippuen aivoinfarktin koosta ja sijainnista eriasteisia muistin ja havaintotoimintojen häiriöitä saattaa jäädä. Yleinen ongelma aivoinfarktin jälkeen on myös depressio, joka saattaa vaikuttaa kokonaisvaltaisesti toimintakykyä huonontavasti. Joskus aivoverenkiertohäiriöihin liittyy myös Parkinsonin taudin kaltaisia oireita (= parkinsonismia).

Tietyt lääkeaineet (kuten bentsodiatsepiinit ja muut rauhoittavat lääkkeet) saattavat hidastaa toimintaa, heikentää muistia ja aiheuttaa puheen epäselvyyttä. Viestistäsi ei selvinnyt, mitä lääkkeitä isälläsi on käytössä.

Isäsi kokonaistilannetta, sairaushistoriaa ja nykyistä lääkitystä tuntematta on mahdotonta arvioida oireiden syytä. Hänen oireensa ovat kuitenkin elämänlaatua ja toimintakykyä selvästi haittaavia. Siksi tilannetta tulisi selvittää mieluiten neurologin toimesta ja ns. neuropsykologisella tutkimuksella, jolla voidaan tarkasti kartoittaa mm. muistia, kirjoittamista, lukemista, reaktiokykyä ja havaintotoimintoja. Terveyskeskuksen omalääkärin kanssa kannattaa keskustella, mikäli olisi tarpeellista laatia lähete neurologian poliklinikalle näitä tutkimuksia varten.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin