Sukurasite ja muistiongelmat

Hei! Olen 39-vuotias nainen, ja minua askarruttaa Parkinsonin perinnöllisyys. Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä selkävaivojen vuoksi. Muita terveydellisiä vaivoja on kilpirauhasen vajaatoiminta (olen tyroksiini-lääkityksellä), verenpainetta (johon on lääkitys), vatsahappolääkitys + sappikivet (jotka leikataan ehkä pian) ja olen ylipainoinen (olen menossa lihavuusleikkaukseen jossain vaiheessa, ja olen jo pudottanut painoa vuoden sisällä n. 20 kg ja paino nyt n. 130 kg ja pituus 170 cm).

Äitini äidillä oli Parkinson, ja hänen kahdella veljellään myös. He kaikki kuolivat aivoinfarktien aiheuttamiin komplikaatioihin 70 ikävuoden jälkeen sairastettuaan Parkinsonia (diagnosoituna) n. 10 vuotta. Lääkärit kertoivat, että aivoinfarktit syntyivät heille helpommin kuin sellaisille, joilla ei ollut Parkinsonia. Äitini kaksi veljeä ovat kuolleet nuorena: toinen 52-vuotiaana veritulppaan ja toinen 46-vuotiaana aivoverenvuotoon. Äidilläni on sepelvaltimotauti, kuin myös isälläni, joka on myös ohitusleikattu 54-vuotiaana.

Nyt isäni on lisäksi sairastunut Parkinsoniin (todettu 2010 tammikuussa) ja hän on 69-vuotias. Isäni sairautta on ollut vaikea saada lääkityksellä tasapainoon, ja sen myötä hänen olotilansa vaihtelee paljon päivittäin. Äidinäidilläni oli myös hyvin vaikeaa saada lääkitys Parkinsonissa kohdalleen, ja hän kärsi pahoista harhanäyistä pitkään. Tiedän siis Parkinsonin oireet aika hyvin, kun olen niitä nähnyt lähes 20 vuotta sukulaisillani.

Itselläni on ollut masennusta vaihtelevasti muutaman vuoden ajan, ja olen ollut lääkitykselläkin pari vuotta sitten. Viime aikoina (noin vuoden ajan) olen huomannut, että muistini on alkanut pätkiä, ja minulla on välillä vaikeata saada oikeita sanoja ulos suustani. Noin vuosi sitten kärsin epämääräisistä huimausoireista, joille ei löytynyt kunnon syytä pään magneettikuvauksistakaan tai muissa tutkimuksissa (ei ollut hyvänlaatuista huimausoireistoa fysioterapeutin mukaan).

Tällä hetkellä huimausta ei ole kuin hyvin harvoin, eli noin kerran kuussa, kun aiemmin oireita oli lähes päivittäin. Muistin huononeminen huolestuttaa minua aika paljon, koska muistini on ollut aika hyvä ennen. Lisäksi olen huomannut sen, että lukemisen ymmärtäminen on huonontunut. Pitää siis lukea asiat monesti, että ymmärrän jonkun asian ja hyvin usein luen sanoja väärin, eli sanat muuttuvat muiksi kuin ne oikeasti ovat. Olen aina lukenut paljon ja luen edelleenkin useita kirjoja kuukaudessa, mutta paljon hitaammin kuin ennen, ja joudun välillä lukemaan sivuja uudestaan ja uudestaan, että asiat jäisivät mieleen. Olen myös huomannut, että joitain tapahtumia elämässäni on unohtunut, vaikka olen yleensä ollut se, jolta aina kysytään, milloin se ja se asia tapahtui. Jokapäiväinen elämäkin on välillä hankalaa, kun en muista, minne olen jonkun tavaran laittanut, vaikka 43-neliöisessä asunnossa ei ole monta paikkaa, minne tavarat hukkuisivat. Tuntuu kun pitäisi joka asiasta tehdä muistilappu, ja siitä tulee mieleen mummuni, jolla oli muistilappuja joka paikassa, ennen kuin joutui laitoshoitoon.

Olen myös aina ollut käsityöihminen, kuten myös vanhempani ja myös muut sukulaiseni, ja olen huomannut jonkinlaista kömpelyyttä myös sillä saralla. Juuri viime viikolla huomasin, kun kansalaisopiston savityökurssi alkoi, että en muistanut kaikkia perusasioita niin kuin ennen, vaikka olen harrastanut savitöitä jo 15 vuotta. Enkä muistanut tiettyjä savien ominaisuuksia, jotka olen muistanut jo vuosia tilausnumeroineen, kun piti tehdä tilaukset, mitä savilaatuja haluan käyttää tänä talvena.

Minua siis oikeasti pelottaa, että sairastuisin Parkinsoniin tai johonkin muuhun aivoperäiseen sairauteen. ”Sukurasitetta” on nyt niin äitini kuin isäni puolelta. Mietinkin siis, kannattaisiko minun hakeutua tarkempiin tutkimuksiin, vai onko tämä ihan normaalia vanhenemiseen liittyvää muistin huononemista?

Kiitos!

Sinulla on huomattavaa sukuriskiä sekä Parkinsonin tautiin että sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Vaikka usealla sukulaisellasi on todettu Parkinsonin tauti, sinulla ei ole selviä Parkinson-oireita. Muistin heikkeneminen ei ole tyypillinen Parkinsonin taudin ensioire.

Tavattoman hyvä asia on, että sinulle on noin vuosi sitten tehty aivojen magneettikuvaus, eikä siinä ilmeisesti näkynyt merkkejä aivoverenkiertohäiriöistä tai aivojen muistialueiden (hippokampus/ohimolohkon sisäosa) rappeumasta.

Muistia voivat heikentää useat tekijät, ja aivojen rappeumasairaudet ovat onneksi vain yksi mahdollinen syy muistivaikeuksissa. Eräs keskeinen muistiongelmien syy tuli esille viestissäsi, nimittäin masennus. Totesit, että sinulla on ollut masentuneisuutta vaihtelevasti muutaman vuoden ajan. Masentuneisuus on keskeinen asia, joka kysytään aina neurologin vastaanotolla henkilöltä, joka on sinne hakeutunut muistiongelmien vuoksi. Depressio erityisesti pitkäkestoisena ja vaikea-asteisena aiheuttaa lähes aina merkittäviä muistiongelmia. Vaikka muistiongelmat ovat hankalia, ne ovat siinä mielessä hyvänlaatuisia, että muistihäiriö ei ole osoitus aivojen etenevästä rappeumasta, vaan se on depression liitännäinen, ja tehokkaalla depression hoidolla myös muistihäiriö helpottuu.

Tästä todennäköisestä yhteydestä huolimatta suositan, että hakeutuisit oman lääkärisi vastaanotolle näiden selvästi haittaavien muistiongelmien vuoksi. Syytä on joka tapauksessa sulkea pois aineenvaihdunnalliset syyt muistiongelmien taustalla ns. muistiverikokeilla. Samalla voitaisiin vielä arvioida masentuneisuuden hoidon riittävyyttä sekä halutessasi sopia seurantakäynneistä.

Ystävällisin terveisin,
Valtteri Kaasinen

« Takaisin